Kokonaiseläke: katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen

Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020

Tekijät

Suvi Ritola ja Juha Knuuti

Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien ja eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksessa on tarkasteltu kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytymistä vuonna 2020. Esimerkit ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla.

Vuodesta 2020 alkaen Kokonaiseläke julkaistaan vain verkkoversiona. Kaikki sähköisessä muodossa ilmestyneet Kokonaiseläke-raportit löydät Julkarista.

Keskeiset tulokset

Vuoden 2020 alussa työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 1,23 prosenttia. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotettiin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla. Indeksitarkistus sisältyi näihin korotuksiin.

Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Vuonna 2020 ansiotuloverotusta keventävät hieman perusvähennyksen, työtulovähennyksen sekä kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korotukset. Palkansaajan työeläkemaksut nousivat, mutta työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu laskivat edellisvuodesta. Keskimääräinen kunnallisvero (19,97 prosenttia) kiristyi hieman viime vuodesta.

Eläkkeiden indeksitarkistusten, kansan- ja takuueläkkeen tasokorotusten sekä verotuksen muutosten yhteisvaikutus näkyy käteen jäävässä eläkkeessä. Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee edellisvuodesta noin 6,4 prosenttia. Pelkkää työeläkettä saavalla nettoeläke nousee noin 1,3–1,8 prosenttia. Reaalisesti eläke nousee Kelan eläkettä saavalla, kun inflaation oletetaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2020. Pelkkää työeläkettä saavalla eläkkeen ostovoima pysyy edellisvuoden tasolla tai paranee vain hieman.

Tilastografiikka

Diapaketti