Kokonaiseläke: katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen

Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2018

Tekijät

Juha Knuuti ja Suvi Ritola

Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien ja eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksessa on tarkasteltu kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytymistä vuonna 2018. Esimerkit ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla.

Kaikki sähköisessä muodossa ilmestyneet Kokonaiseläke-raportit löydät Julkarista.

Keskeiset tulokset

Vuoden 2018 alussa työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 0,55 prosenttia. Kansaneläkeindeksi jäädytettiin vuoden 2017 tasolle, joten kansaneläkkeen määrä pysyy samana. Takuueläkkeeseen tehtiin 15 euron tasokorotus.

Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Vuonna 2018 eläkkeiden verotus ei juuri muutu edellisvuodesta. Muutos yleisradioveron alarajassa keventää pienituloisimpien eläkeläisten verotusta. Palkansaajan työeläke- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksut nousivat, mutta maksujen nousua kompensoitiin veronkevennyksillä.

Eläkkeiden indeksitarkistusten, takuueläkkeen tasokorotuksen sekä verotuksen muutosten yhteisvaikutus näkyy käteenjäävässä eläkkeessä. Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee vuonna 2018 edellisvuodesta noin 2 prosenttia. Tätä korkeammilla eläketasoilla nettoeläke nousee noin 0,2–1 prosenttia. Reaalisesti eläke hieman laskee viime vuodesta takuueläkettä saavaa lukuun ottamatta, kun inflaation oletetaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2018.

Tilastografiikka

Diapaketti