Kokonaiseläke: katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen

Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2019

Tekijät

Juha Knuuti ja Suvi Ritola

Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien ja eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksessa on tarkasteltu kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytymistä vuonna 2019. Esimerkit ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla.

Kaikki sähköisessä muodossa ilmestyneet Kokonaiseläke-raportit löydät Julkarista.

Vuoden 2019 julkaisun paperiversio tilattavissa viikolla 9.

Keskeiset tulokset

Vuoden 2019 alussa työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 1,45 prosenttia. Kansaneläkeindeksi jäädytettiin vuoden 2018 tasolle, joten kansaneläkkeen määrä pysyy samana. Takuueläkkeeseen tehtiin 9,27 euron tasokorotus.

Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Vuonna 2019 ansiotuloverotus kevenee aavistuksen perusvähennyksen, työtulovähen­nyksen sekä eläketulovähennyksien korotuksien johdosta. Palkansaajan työeläkemaksut nousivat, mutta maksujen nousua kompensoitiin veronkevennyksillä. Myös työttömyysvakuutusmaksu laski edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä 1,5 prosenttiin.

Eläkkeiden indeksitarkistusten, takuueläkkeen tasokorotuksen sekä verotuksen muutosten yhteisvaikutus näkyy käteen jäävässä eläkkeessä. Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee takuueläkkeen korotuksen takia edellisvuodesta noin 1,2 prosenttia. Tätä korkeammilla eläketasoilla nettoeläke nousee noin 0,4–1,4 prosenttia. Reaalisesti eläke hieman laskee viime vuodesta takuueläkettä saavaa lukuun ottamatta, kun inflaation oletetaan olevan 1,5 prosenttia vuonna 2019.

Tilastografiikka

Kokonaiseläke vuonna 2019

Diapaketti