Työkyvyttömyyseläkkeensaajien tulot eivät ole nousseet – onko syytä huoleen?

Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on matala

Erityisesti nuorempien työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläketaso on matala. Vuonna 2016 alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 820 euroa, kun se yli 55-vuotailla oli noin 1 200 euroa. Pitkä työura nostaa eläkettä. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista joka viides on alle 45-vuotias.

Pieni eläke koskettaa myös monia vanhempia työkyvyttömyyseläkkeensaajia. Lyhyt työura, työttömyystausta ja yksin asuminen ovat tekijöitä, jotka lisäävät merkittävästi pienituloisuuden riskiä. Vuonna 2012 lähes joka neljäs työkyvyttömyyseläkkeensaaja oli virallisen 60 prosentin pienituloisuusrajan perusteella pienituloinen. Ei pidä myöskään unohtaa, että työkyvyttömyyseläkeaikainen eläketaso jatkuu myös vanhuuseläkeaikana.

Melko suuri joukko työkyvyttömyyseläkkeensaajista tulee kuitenkin melko hyvin toimeen, osa jopa keskimääräistä kansalaista paremmin. Vuonna 2012 kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista 15 prosenttia kuului kolmeen ylimpään tulokymmenykseen, kun tulokymmenykset oli muodostettu koko väestön kotitalouden käytettävissä oleva tulon perusteella.

Vaatimattoman tulokehityksen taustalla on ikärakenteen muutos

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskimääräinen eläke jonain tiettynä vuonna lasketaan yleensä poikkileikkausperiaatteella eli kyseisen vuoden keskimääräisen tilanteen perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukko ei kuitenkaan vuodesta toiseen säily samana, jolloin myös keskimääräinen eläke voi muuttua. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien vaatimattoman tulokehityksen taustalla onkin pitkälti muutokset ikärakenteessa: vuosituhannen alkuun verrattuna työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukossa on aikaisempaa enemmän pienituloisia nuoria ja aikaisempaa vähemmän hyvätuloisia lähellä vanhuuseläkeikää olevia henkilöitä.

Kehityksen taustalla on suurten ikäluokkien siirtyminen vanhuuseläkkeelle, mutta myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden selvä vähentyminen erityisesti 45–59-vuotiailla. Nuoremmissa ikäryhmissä muutokset ovat olleet vähäisempiä. Alle 35-vuotiailla työkyvyttömyyseläkeriski on jopa hieman noussut. Vuoteen 2000 verrattuna työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt noin viidenneksellä.

Keskimääräistä kokonaiseläkkeen kehitystä on ”hidastanut” myös muut tekijät. Näitä ovat esimerkiksi hyvätasoisen yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen 2000-luvun alkupuolella, osatyökyvyttömyyseläkkeen yleistyminen tällä vuosikymmenellä, eläkkeensaajan asumisten ja hoitotuen poistuminen kokonaiseläkkeen tilastoinnista sekä työeläkkeisiin tehdyt leikkaukset.

Eri vuosien keskimääräisten eläkkeiden kehitystä ei tule sekoittaa siihen, miten yksittäisten henkilöiden eläkkeet ovat eläkeaikana kehittyneet. Vuosien 2000–2016 välisenä aikana maksussa olleet eläkkeet ovat indeksikorotusten seurauksena reaalisesti nousseet; työeläkeindeksi 7 prosenttia ja tasokorotuksilla huomioitu kansaneläkeindeksi 11 prosenttia.

Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeensaajien tulokehitykset eivät ole verrannollisia

Poikkileikkausperiaatteella lasketut keskieläkkeet eivät huomioi valikoitumista, jota eri eläkkeensaajaryhmien sisällä voi tapahtua. Onkin tärkeä tunnistaa, mistä erot eläkkeiden kehityksessä johtuvat. Yksi keino on tutkia eläkkeiden alkavuuksia ja päättymisiä. Keskimääräinen eläke voi edelliseen vuoteen verrattuna nousta siksi, että eläkkeensaajien joukkoon siirtyy suurempituloisia henkilöitä kuin sieltä poistuu. Vastaavasti eläke voi laskea, jos eläkkeelle siirtyneet ovat pienempituloisia kuin sieltä poistuneet henkilöt.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskimää­räinen kokonaiseläke on koko 2000-luvun ollut noin kym­menen prosenttia pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeeltä poistuneiden koko­naiseläke. Vanhuuseläkkeensaajilla tilanne on ollut päinvastainen. Eläk­keelle siirtyneiden kokonaiseläke on heillä ollut noin 20 prosenttia korke­ampi kuin eläkkeeltä poistuneiden eläketaso. Erot eläkkeiden alkavuuksissa ja päättymisissä auttavat ymmärtämään, miksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien kes­kimääräinen kokonaiseläke ei ole noussut, vaikka maksussa olevat työkyvyt­tömyyseläkkeet ovat nousseet, ja miksi vanhuuseläkkeensaajien kes­kimääräinen kokonaiseläke on noussut indeksikorotuksia nopeammin.

Vanhuuseläkkeensaajilla ansiotason nousu, työeläkejärjestelmän voimassaolon pidentyminen ja naisten työssäkäynnin lisääntyminen ovat muun muassa tekijöitä, joiden tuloksena vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläketaso on noussut. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien joukosta on poistunut pienituloisia iäkkäämpiä eläkkeensaajia, joille työeläkettä ehti karttua vähemmän. Siksi vanhuuseläkkeensaajien joukossa on aikaisempaa parempituloisia eläkeläisiä.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajilla valikoituminen on kulkenut toiseen suuntaan. Suurten ikäluokkien siirtyminen vanhuuseläkkeelle, väestön terveyden parantuminen, kuntoutukseen panostaminen ja muutokset vanhuuseläkkeen ikärajoissa ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, miksi työkyvyttömyyseläkkeellä on aikaisempaa vähemmän hyvätuloisia lähellä vanhuuseläkeikää olevia henkilöitä. Siltä osin kun työkyvyttömyyseläkkeensaajien ”köyhtyminen” on seurausta edellä mainitun kaltaisista syistä, kehityksestä ei pidä huolestua.

Huolestuttavaa on sen sijaan nuorten työkyvyttömyysriskin kasvu ja se, että kehityksen jatkuessa jatkossa entistä suurempi osa työkyvyttömyyseläkkeensaajista on joutunut eläkkeelle jo nuorena.

Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke vuosi¬na 2000–2016 €/kk vuoden 2017 tasossa.*

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke iän mukaan vuosi¬na 2000–2016, €/kk vuoden 2017 tasossa.*

Lähde:

Rantala ym. (2017) Työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläketurva ja toimeentulo 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 4/2017. Eläketurvakeskus: Helsinki

1 kommentti
  1. Hannu Uusitalo
    Hannu Uusitalo says:

    Hyvä että työkyvyttömyyseläkkeiden suhteellisen heikkenemisen syyt on nyt selvitetty. Asia on askarruttanut pitkään. Ansiokas tutkimus ja selkeä blogi.

Kommentointi on päättynyt.