Blogilistaus

Kevytyrittäjiä työllistävien yritysten yhteydenotot Eläketurvakeskukseen (ETK) ovat viime aikoina lisääntyneet. Kysyjiä askarruttaa, onko kevytyrittäjä yrittäjä vai työntekijä, ja kenen vastuulla lakisääteinen työeläkevakuuttaminen on.

Työeläkelait eivät tunne termiä kevytyrittäjä. Arkikielessä kevytyrittäjällä tarkoitetaan itsensä yrittäjänä työllistävää työnsuorittajaa, joka hankkii itse asiakkaansa ja sopii suoraan asiakkaansa kanssa toimeksiannosta ja korvauksesta, jonka laskuttaa kevytyrittäjille suunnatun laskutuspalvelun kautta.  

Kevytyrittäjäksi saatetaan joskus kutsua ylipäätään työnsuorittajaa, jolle palkka maksetaan laskutuspalveluyrityksen kautta. Tällöin kevytyrittäjien joukkoon saattaa lipsahtaa työsuhteisiakin työntekijöitä. Epäselvyys kevytyrittäjän asemasta voi johtaa virheelliseen työeläkevakuuttamiseen, joka joudutaan jälkikäteen korjaamaan. 

Tarkastellaan asiaa tapauksen valossa. A työskenteli kuljetusyritykselle kuorma-autonkuljettajana. Palkka työstä maksettiin laskutuspalveluyrityksen kautta. Kuljetusyritys pyysi ETK:lta päätöstä siitä, tuliko A:n työskentelyyn soveltaa työntekijän vai yrittäjän eläkelakia. Tapauksen ratkaisemiseksi on tarkasteltava, mitä osapuolet ovat sopineet ja miten työskentely tosiasiassa tapahtuu. 

Hämmentävä kolmio – Kenen välillä on sopimus työn tekemisestä?

Laskutuspalveluyritys + kevytyrittäjä -mallissa työnsuorittaja (kevytyrittäjä), työn teettäjä (asiakas) ja laskutuspalveluyritys muodostavat tavallaan kolmion. Kaikkien rooli tulee selvittää, jotta voidaan määritellä, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjätoiminta, ja kenellä on työeläkevakuuttamisvelvollisuus.

Työeläkevakuuttamista ratkaistaessa on selvitettävä muun muassa seuraavat seikat:

  • Kenen kanssa (työn teettäjän vai laskutuspalveluyrityksen) kevytyrittäjä-työnsuorittajalla on sopimus työn tekemisestä?
  • Onko työn tekoa koskeva sopimus työsuhteen tunnusmerkit täyttävä työsopimus työsuhteisesta työstä vai toimeksiantosopimus yrittäjätyöstä? 
  • Keiden välillä on muu kuin työn tekoa koskeva sopimus?

Osapuolten roolien perusteella työeläkevakuuttamisesta voi todeta, että: 

  • Laskutuspalveluyrityksen ja laskutuspalvelua käyttävän työnsuorittajan välillä ei yleensä ole työsuhdetta, vaan laskutuspalveluasiakkuus. Siksi laskutuspalveluyritys ei yleensä ole työeläkevakuuttamisvelvollinen työnantaja. 
  •  Kun laskutuspalveluyritystä käyttävä työnsuorittaja on työeläkelaeissa tarkoitettu yrittäjä, hän vastaa itse YEL-vakuuttamisestaan.  
  • Jos laskutuspalveluyritystä käyttävä työnsuorittaja on työsuhteessa siihen tahoon, jolle hän tekee työtä, tällä taholla on työnantajana työeläkevakuuttamisvelvollisuus (vaikka korvaus työstä maksettaisiin laskutuspalvelun kautta).
  • Jos laskutuspalveluyritystä käyttävä työnsuorittaja on työvoiman vuokrausta harjoittavan laskutuspalveluyrityksen työntekijä, laskutuspalveluyrityksellä on työnantajana työeläkevakuuttamisvelvollisuus.

Työeläkelaeissa tarkoitettu yrittäjä vastaa itse työeläketurvansa järjestämisestä. Työnantaja järjestää työsuhteiselle työntekijälleen työeläketurvan. Sellaisella taholla, joka ei ole osapuolena työnsuorittajan työntekoa koskevassa sopimuksessa, ei ole työnsuorittajaan nähden työeläkevakuuttamisvelvollisuutta.

Se, pidetäänkö työnsuorittajaa työeläkevakuuttamisessa työntekijänä vai yrittäjänä, määritellään työeläkelakien mukaan. Työnsuorittajan tai suorituksen nimike (kevytyrittäjä, työkorvaus) ei ratkaise työeläkevakuuttamista. Myöskään kevytyrittäjille suunnatun laskutuspalvelun käyttö suorituksen laskuttamiseen tai maksamiseen ei automaattisesti merkitse, että työnsuorittajaa pidettäisiin työeläkevakuuttamisessa yrittäjänä. Maksuliikenteen hoitaminen laskutuspalvelun kautta on käytännön seikka, joka ei määritä työeläkevakuuttamista.

Työeläkevakuuttamisessa itsensä työllistävää työnsuorittajaa (kevytyrittäjää), joka hankkii itse asiakkaansa ja sopii suoraan asiakkaansa kanssa toimeksiannosta ja korvauksesta, jonka laskuttaa kevytyrittäjille suunnatun laskutuspalvelun kautta, pidetään yleensä yrittäjänä.

Tilanteissa, joissa kevytyrittäjän on katsottu olleen työsuhteessa työn teettäjään, heidän välillään on ollut työsopimuksena pidettävä sopimus työnteosta. Työn teettäjä on muun muassa osoittanut työtehtävät, hankkinut työvälineet, raamittanut työaikataulun, ohjannut ja valvonut työsuoritusta ja ollut vastuussa työsuorituksesta. Kevytyrittäjä on tehnyt työtä työn teettäjän lukuun palkkaa vastaan eikä työeläkelaeissa tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä omaan lukuunsa omalla riskillään.  

Yrittäjän ja työntekijän rajanvedosta työeläkevakuuttamisen näkökulmasta voit lukea lisää aiemmasta blogistani. Kannattaa lukea myös kollegani kirjoitus Myös kevytyrittäjä on oikea yrittäjä. 

Miten työeläkevakuuttamisen kanssa kävi kuljetusyrityksen tapauksessa?

Työntekoa koskeva sopimus oli vain A:n ja kuljetusyrityksen välillä. Sopimus katsottiin työsopimukseksi. Kuljetusyritys oli työsuhteen työnantajana vastuussa A:n työeläkevakuuttamisesta, vaikka korvaus maksettiin laskutuspalveluyrityksen kautta. Voit lukea koko tarinan ja ratkaisun säädöspalvelun oikeustapauksista. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.