Kuinka käy sukupolvikeskustelun, kun työeläkemaksuille suurempaa vastinetta saaneet ikäluokat pienenevät?
Eläkekeskustelussa nostetaan usein esille erot työeläkemaksuista saatavassa vastineessa. Erityisesti tätä keskustelua käydään sukupolvinäkökulmasta. Samanaikaisesti suurempaa vastinetta saaneet syntymäkohortit ovat pienentyneet, ja tämä kehityskulku vain kiihtyy. Kaikista suurinta vastinetta työeläkemaksuilleen saaneet ovat iältään 80 vuoden molemmin puolin.
Eläketurvakeskus on tehnyt laskelmia työelämaksuista saadusta vastineesta eli eläkkeen suhteesta maksettuihin työeläkemaksuihin. Lyhyesti kuvailtuna ikäluokkien väliset erot näyttävät tämän suhteen jotakuinkin vaakatasossa olevalta jääkiekkomailalta (kuvio 1).
1940- ja 1950-luvuilla syntyneet ovat saaneet enemmän vastinetta maksuilleen, mutta vastine laskee melko nopeasti siirryttäessä myöhemmin syntyneisiin, ja lopulta – noin 1960-luvun lopulla syntyneistä alkaen – eri vuosina syntyneiden välillä ei ole juuri eroa vastineessa.
Näissä vertailuissa tulee huomioida, että 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä etenkin työuran alkuvaihe sijoittui työeläkejärjestelmän varhaisiin vuosiin. Väestörakenne oli kovin erilainen. Eläkeläisiä oli vähemmän. Työeläkemaksut olivat pienempiä. Yhteiskunta muutenkin erosi monin tavoin, ja tämä tekee eri sukupolvien taloudellisen hyödyn vertailemisesta hankalaa.
Eri vuosikymmeninä syntyneiden välinen vertailu ei voi jatkua loputtomiin
Sukupolvikysymykset ovat joka tapauksessa tärkeitä sekä erottamaton osa eläkejärjestelmiä ja niiden rakennetta. On kuitenkin vaikea nähdä, että vertailu 1940- ja 1950-luvulla syntyneisiin voisi jatkua loputtomiin. Ei niinkään vertailun hankaluuden takia vaan syntymäkohorttien ikärakenteen.
Tilastokeskuksen luvut elinajanodotteesta (kuvio 1) osoittavat, että vuonna 1940 syntyneen elinajanodote vuonna 2024 oli 7 vuotta, vuonna 1950 syntyneen 14 vuotta ja 1960 syntyneen 21 vuotta. Vuonna 2024 Suomessa oli 26 000 vuonna 1940 syntynyttä ja 66 000 vuonna 1950 syntynyttä. Nämä luvut ovat 30 000 ja 40 000 pienemmät kuin kyseisinä vuosina Suomessa syntyi lapsia.
Katse kääntyy eteenpäin
Sukupolvet, jotka ovat saaneet kaikista suurimman tuoton eläkemaksuilleen, ovat kooltaan selvästi pienenemään päin. Vääjäämättä olemme lähestymässä aikaa, jossa sukupolvikeskustelussa tulee myös katsoa eteenpäin.
Nykyisten nuorten ja työssäkäyvien lisäksi tulee huomioida vasta tulevaisuudessa työelämään tulevat sekä vielä syntymättömät ikäluokat. Eläkejärjestelmästä ja sen rahoituksesta tulee pitää huoli myös tulevien sukupolvien näkökulmasta.
