EU:ssa ei haluta yhdenmukaistaa sosiaaliturvaa – ainakaan vielä

EU-komissio järjesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen, joka päättyi joulukuun lopussa.  Komissio kaipasi näkemystä siihen, kuinka EU:n, etenkin euroalueen, sosiaaliturvaa tulisi yhdenmukaistaa.

Ajatus kuulemisen takana oli se, että EU:ssa, etenkin euroalueella, on rakenteellinen valuvika, joka on jättänyt sosiaalipolitiikan talouskysymysten jalkoihin. Komissio halusi tietää, olisivatko eri toimijat valmiita sopimaan EU-tason säännöistä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä.

Komissio kysyi, Eurooppa vastasi

Kuulemisessa monet jäsenvaltiot olivat sitä mieltä, että hyvien sosiaaliturvakäytäntöjen, kuten onnistuneiden eläkeuudistusten, levittämistä tarvitaan, mutta tämän tulee perustua voimassa olevaan tapaan eli jäsenvaltioiden keskinäiseen vertaisoppimiseen. Jäsenvaltiot kokevat, että sosiaalipolitiikasta tulee jatkossakin päättää jäsenvaltiotasolla. EU-tasolla sitoudutaan vain yhteisiin päämääriin, kuten riittäviin sosiaaliturvajärjestelmiin. Se, mikä on riittävää, tulee määritellä kansallisesti.

Toinen vahva näkemys oli se, ettei euroalueelle tule luoda erillisiä sosiaaliturvajärjestelmiä koskevia vaatimuksia tai oikeuksia, esimerkiksi työttömyyspäivärahan kestoon tai suuruuteen liittyen. Sosiaalioikeuksiin liittyvien sääntöjen on katettava koko EU, eikä euroalueelle kaivata omaa syvenevää yhteistyötä.

Työmarkkinaosapuolilla erilaisia odotuksia

Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kattojärjestöjen näkemykset jakautuivat. Työntekijäpuolen kattojärjestö ETUC suhtautuu aloitteeseen toiveikkaasti ja on sitä mieltä, että sosiaalipilarin tulee nostaa sosiaalioikeudet samalle tasolle taloussääntöjen kanssa.
Työnantajapuolen kattojärjestö BusinessEurope suhtautui pilariin varauksellisemmin, mutta näki siinä mahdollisuuden onnistuneiden työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkauudistusten identifioimiseen. Pilari voisi olla onnistuneiden rakenneuudistusten viitedokumentti.

Lukuisat kansalliset ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt olivat vahvasti hankkeen takana. Pilarissa nähtiin olevan kysymys jopa EU:n oikeutuksesta olemassaoloonsa. Pilarin toivottiin tuovan muutoksen taloussääntövetoiseen politiikkaan, jonka nähtiin kaventaneen EU:hun kohdistuvaa luottamusta.

Pallo on nyt komissiolla

Kuuleminen pilarin osalta on nyt järjestetty, ja työ jatkuu. Komissio tekee pilarista aloitteen kevään aikana. Aloite toimii tiekarttana sosiaalisen pilarin luomiselle.

Toistaiseksi on mahdotonta tietää, mitä tarkalleen seuraa. Periaatteessa pilari voi tarkoittaa mitä tahansa aina politiikkasuosituksista perussopimusten muuttamiseen. Jälkimmäinen on käytännössä mahdotonta, sillä se edellyttäisi jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Myös jäsenvaltioissa pidettävät vaalit vaikuttavat pilarin jatkovalmisteluun. Mikäli EU-kriittiset puolueet Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa selviytyvät vaaleista voittajina, on selvää, ettei syvenevälle yhteistyölle ole sijaa. Toisaalta, jos Euroopan Parlamentin entinen puhemies Martin Schulz saa sosiaalidemokraattisen puolueensa nousukiidon pidettyä ja onnistuu voittamaan vaalit, voi Saksan talousvetoinen EU-politiikka nousta uuteen tarkasteluun.