Blogilistaus

Työeläke kertyy työansioista. Lisäksi tietyistä sosiaalietuuksista tai ns. palkattomilta ajoilta kertyy työeläkettä, kuten sairausajalta ja ansiosidonnaiselta työttömyyspäiväraha-ajalta. Mutta miksi näin on? Asia juontaa juurensa jo työeläkkeen alkuajoilta.

Jo vuoden 1962 Työntekijäin eläkelaissa säädettiin, että työsuhteen sisään jääviltä palkattomilta ajoilta, esimerkiksi sairauspäiviltä, karttuu eläkettä. Näin jatkui aina vuoden 2005 uudistukseen asti, jolloin koko eläkkeen määräytymisen tekniikka muuttui.

Työttömyysajat olleet erityisasemassa

Työsuhteiden sisään jäävien palkattomien aikojen huomioon ottamisen lisäksi työeläkelakeihin tuli työttömyyslisä vuonna 1969: Ansiosidonnaisten työttömyyskuukausien perusteella laskettiin kerroin, jolla korotettiin ansaitun eläkkeen määrää. Työttömyyslisä tarkoitti, että työntekijälle karttui työttömyysajoilta eläkettä samalla vauhdilla kuin hänelle keskimäärin palkansaajana oli karttunut.

Työttömyyslisä juontaa juurensa muutaman silloisen kansanedustajan huoleen erityisesti lyhytaikaisissa töissä työskentelevien LEL-työntekijöiden eläketurvasta. LEL-eläkelain ei katsottu turvaavan riittävää eläketurvaa pelkästään palkan perusteella, koska LEL-aloilla työttömyys oli yleistä.

Työttömyyslisä muuttui vuonna 1994 työeläkelisäksi, kun kertoimeen sisällytettiin myös kuntoutus-, työttömyys- ja aikuiskoulutusetuudet. Tässä uudistuksessa nähtiin tärkeäksi, että työntekijällä olisi kannusteita edesauttaa työelämässä pysymistä tai sinne uudelleen pääsemistä.

Ansiosidonnaisuus säilytettiin kustannussyistä

Työttömyysajalta karttuvaa eläkettä arvioitiin uudestaan vuonna 1995. Työttömyyslisän alkuperäinen syy, huoli työttömyyttä kokevien eläketasosta, oli ehkä hieman helpottanut työeläkelakien jo oltua pidempään voimassa. Silti lisällä oli merkitystä eläketurvan tasoon, eikä lisää oltu valmiita poistamaan.

Työttömyysaikatyöryhmän mielestä työttömyysajalta kertyvän eläkkeen oli edelleen perustuttava vain ansiosidonnaisiin työttömyysaikoihin. Esille nousivat erityisesti kustannussyyt, mutta muutenkaan työryhmä ei ollut halukas laajentamaan turvaa. Työryhmän loppumuistiossa todetaan, että jokainen työssä oleva voisi halutessaan liittyä työttömyyskassaan. Vuodesta 1997 työeläkelisän karttuman taso kuitenkin alennettiin 80 prosenttiin aiemmasta.

Perustasoisen työttömyysturvan etuudet on kuitenkin otettu jo ennen vuoden 2005 uudistusta huomioon siten, että oikeus tulevan ajan sisältävään työkyvyttömyyseläkkeeseen säilyi kauemmin. Siksi perustasoiset etuudet on otettu huomioon myös 2005 uudistuksessa vastaavalla tavalla: ne kasvattavat tulevan ajan eläkkeen perusteena olevaa ansiota.

Vuoden 2005 jälkeen palkattomilta ajoilta saanut kattavammin eläketurvaa

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa koko eläkkeen määräytymisen tapa muuttui, kun työsuhteiden pohjalta laskettavasta eläkkeestä (ns. työsuhdetekniikka) luovuttiin. Palkattomien aikojen karttumaa oli myös pohdittava uudelta pohjalta. Oli otettava kantaa siihen, minkä etuuksien haluttiin jatkossa kerryttävän eläkettä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työuran aukkojen paikkaamisen jatkamisesta pitkälti entiseltä pohjalta. Työeläkettä kartuttaviksi tulivat uusina ne etuusajat, jotka olivat aiemminkin tyypillisiä työsuhteen sisään jääviä palkattomia jaksoja: alle vuoden mittainen sairausaika, vuorotteluvapaa ja lapsen syntymään liittyvät etuuskaudet.

Lisäksi erityislailla turvattiin tiettyjen työuraa tukevien elämäntilanteiden huomioon ottaminen: pienten lasten kotihoito ja ammattiin valmistavan tutkinnon hankkiminen. Näiden merkitys työurassa ja eläketurvassa korostui, kun eläkkeen kertymisen ikärajaa alennettiin 18 ikävuoteen.

Palkattomien aikojen eläketurva yleistä Euroopassa

Palkattomien aikojen huomioon ottaminen eläketurvassa on yleistä Euroopan maissa. Eläketurvan kertymisen tapa tai eläkejärjestelmän rakenne voi vaikuttaa asiaan. Jos työeläkettä karttuu korkeahkon vähimmäisturvan päälle tai jos työeläke perustuu puhtaasti loppupalkkaan tai ottaa huomioon vain osan työvuosista, palkattomien aikojen eläkekarttumalla ei välttämättä ole samanlaista merkitystä.

Suomessa palkattomien aikojen eläketurva rahoitetaan yhteisesti työeläkemaksujen ja Työllisyysrahaston maksuosuuden kautta sekä osin verovaroin. Palkattomilta ajoilta kertyvän eläkkeen merkitystä Suomen eläkkeensaajien tuloissa on avattu tarkemmin Ismo Riskun blogissa Mistä eläke karttuu?.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.