Eläkeläisten toimeentulosta keskiarvon ja mediaanin valossa

Eläkkeiden tasoa ja eläkeläisten tuloja tarkasteltiin Eläkeläisten toimeentulo 1995–2015 -tutkimuksessa ensisijassa keskiarvolla. Keskiarvon on kritisoitu antavan liian myönteisen kuvan eläkeläisten taloudellisen tilanteen kehityksestä ja asemasta suhteessa palkansaajiin. Miten kuva eläkeläisten toimeentulon kehityksestä muuttuu, jos tunnuslukuna käytetään mediaania keskiarvon sijaan?

Keskiluvut tiivistävät informaatiota

Kun tarkastellaan suuria ryhmiä, on tarpeen käyttää tilastollisia tunnuslukuja. Eläkeläisten toimeentulotutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat kaikki Suomessa asuvat omaa eläkettä saavat eläkeläiset. Keskilukujen tavoitteena on tiivistää informaatiota, koska satojen tuhansien henkilöiden taloudellisen tilanteen yksittäinen raportointi on mahdotonta.

Keskiluku on tunnusluku, joka kuvaa aineiston keskikohtaa. Keskikohdan kuvaamiseen ei ole yksiselitteistä menetelmää, ja paras tunnusluku vaihtelee tilanteen mukaan. Yleisimmin käytettyjä keskilukuja ovat aritmeettinen keskiarvo ja mediaani.

Tutkimuksessa käytössä sekä keskiarvo että mediaani

Eläkkeiden tasoa tarkasteltiin tutkimuksessa ensisijassa tunnetuimmalla keskiluvulla, keskiarvolla. Näin siksi, että Suomen virallisessa tilastossa eläkkeensaajista käytetään keskiarvoa. Osin tästä syystä myös käytettävissä oleva tuloja tarkasteltiin pääsääntöisesti keskiarvolla. Tutkimuksessa käytettiin useassa kohdassa mediaania rinnakkaisena tai ensisijaisena tunnuslukuna ja raportoitiin runsaasti erilaista jakaumatietoa.

Eläketurvakeskukselta on pyydetty mediaanilukuja eläkkeiden tasosta ja käytettävissä olevista tuloista. Suurten eläkkeiden ja suurten tulojen on arvioitu parantavan liian paljon kuvaa eläkeläisten toimeentulosta. Jakauman ollessa oikealla vino, keskiarvo on mediaania suurempi.

Keskimääräinen eläke vs. mediaanieläke

Tutkimuksen yksi tulos oli, että keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso oli noussut 36 prosentilla 20 vuodessa. Vuonna 2015 keskieläke oli 1 614 euroa kuukaudessa, kun se vuonna 1995 oli 1 196 euroa (vuoden 2015 rahassa). Kehityksen taustalla on pitkälti eläkeläisten joukossa tapahtunut rakenteellinen muutos.

Kun kokonaiseläkkeen tason kehitystä tarkastellaan mediaanilla, on kasvu täsmälleen sama, 36 prosenttia. Vuonna 2015 kokonaiseläkkeen mediaani oli 1 384 euroa, mikä oli 369 euroa enemmän kuin vuonna 1995.

Euromäärien rinnalla on oleellista myös arvioida eläkkeen tasoa suhteessa ansioiden tasoon.

Keskimäärin eläke oli noin puolet työssäkäyvien ansiosta. Tulos on samanlainen riippumatta siitä, arvioidaanko eläkkeiden ja ansioiden tasoa keskiarvolla tai mediaanilla.

Taulukko keskieläkkeen suhteesta keskiansioon

Keskimääräiset tulot vs. mediaanitulot

Eläke on eläkeläisen yksi toimentulon lähde. Se muodostaa eläkeläisten bruttotuloista keskimäärin vajaa kaksi kolmasosaa. Pienituloisilla eläkkeiden osuus on korkeampi ja isotuloisilla pienempi.

Jotta eläkeläisten toimeentulon tasosta saadaan kattavampi kuva, on tarpeen ottaa huomioon myös muut tulon lähteet, kuten omaisuustulot. Tutkimuksessa näin tehtiin tarkastelemalla eläkeläisten käytettävissä olevia ekvivalenttituloja.

Eläkeläisten käytettävissä olevat keskimääräiset vuositulot kulutusyksikköä kohden olivat vuonna 2014 noin 27 700 euroa. Vuonna 1995 nämä tulot olivat 18 700 euroa. Liki 20 vuodessa käytettävissä olevat ekvivalenttitulot olivat eläkeläisillä kasvaneet 48 prosenttia.

Vastaavat mediaanitulot olivat 24 300 euroa vuonna 2014 ja 17 000 euroa vuonna 1995. Tarkastelujakson aikana mediaanitulo oli noussut 43 prosenttia. Vaikka kehitys on vähän pienempää mediaanilla arvioituna, kuva eläkeläisten toimeentulon keskimääräisestä parantumisesta ei oleellisesti muutu.

Myös kuva eläkeläisten suhteellisesta asemasta työssäkäyviin ei muutu käytettiinpä sitten keskiarvoa tai mediaania. Sekä keskiarvolla että mediaanilla arvioituna eläkeläisten keskimääräiset käytettävissä olevat ekvivalenttitulot suhteessa työssäkäyviin ovat vaihdelleet taloussuhdanteiden mukaan 73 ja 81 prosentin välillä.

Taulukko eläkeläisten käytettävissä olevista tuloista

Eläkeläisten toimeentulon kehitys näyttäytyy samanlaisena keskiarvolla ja mediaanilla tarkasteltuna

Kuva euromääräisestä tasosta on jonkin verran erilainen mediaanilla ja keskiarvolla mitattuna. Viesti toimeentulon keskimääräisestä parantumisesta ja suhteesta palkansaajiin ei mediaanilla laskettunakaan oleellisesti muutu. Kokonaiseläke on noussut kolmanneksella ja tulot yli 40 prosentilla. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on myös säilynyt ennallaan, eläke oli noin puolet ansioista ja tulot noin kolme neljäsosaa työssäkäyvien tuloista.

Keskiluvut – sekä keskiarvo että mediaani – tuovat esiin myönteistä kokonaiskuvaa. Keskiluvut eivät kuitenkaan kuvaa kaikkien eläkeläisten tilannetta. Niiden taakse jää monenlaisia elämäntilanteita.

Tutkimuksen keskeinen viesti on, että Suomessa on paljon kohtalaisesti ja hyvin toimeentulevia eläkeläisiä, mutta samaan aikaan meillä on kuitenkin myös määrällisesti iso joukko pienituloisia eläkkeensaajia. Viesti on sama niin mediaanilla kuin keskiarvolla arvioituna.

Lähde:
Kuivalainen ym. (2017) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017. Eläketurvakeskus: Helsinki.
Luku 3 Eläkkeiden reaalinen kehitys + tausta-aineistot
Luku 4 Eläkeläisten käytettävissä oleva tulot + tausta-aineistot