Ajankohtaista

Tilastojen valossa meitä odottaa lapseton maa. Alue- ja väestötutkija Timo Aro vetoaa Työeläke-lehdessä päättäjiin, jotta he ottaisivat vakavasti käynnissä olevan lapsikadon ja maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset.

Työeläkealan toimijat ja Kela ohjaavat vastedes asiakkaitaan entistä enemmän sähköisiin asiointikanaviin. Uuden yhteistyömallin avulla koordinointi palveluprosessien ja sähköisten palvelujen kehittämisessä paranee entisestään.

Työeläkejärjestelmä selvisi säikähdyksellä poikkeusvuodesta. Eläkevarat kasvoivat vuoden 2020 aikana seitsemän miljardia euroa, ja olivat vuoden lopussa 225 miljardia euroa. Eläkevarojen kasvu perustui loppuvuoden hyviin sijoitustuottoihin.

Eläketurvakeskus toteuttaa kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien näkemyksiä henkilöstön ikääntymisestä, eläkkeelle siirtymisestä ja työllistämisestä. Edellisen kerran vastaava tutkimus on toteutettu kymmenen vuotta sitten. 

Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.

Kuolevuuden kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkelaskelmien lopputulokseen. Eurostatin väestöennusteen mukaan erot EU-maiden elinajanodotteissa supistuvat pitkällä aikavälillä. Suomen elinajanodotteen odotetaan kasvavan hitaammin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kehitys hidastaisi eläkeiän nousua ja parantaisi eläke-etuuksia kansallisiin oletuksiin verrattuna.

Valtaosa nuorista työskentelee ikävuosina 18-22. Samalla he kartuttavat itselleen eläkkeen alun. Joka kymmenennellä 18–22-vuotiaalla on lähes 120 euron eläkekarttuma ansiotuloista. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

EU:n ja Britannian uusi kauppa- ja yhteistyösopimus tuli voimaan vuodenvaihteessa. Uutta sopimusta sovelletaan työskentelijöihin, jotka aloittavat työn Britanniassa 1.1.2021 jälkeen. Lue kysymykset, jotka tällä hetkellä askarruttavat eniten Britanniaan lähtijöitä.

Ruotsi maksaa syyskuusta alkaen pitkän työuran tehneille pienituloisille vanhuuseläkkeensaajille uutta etuutta, ansiosidonnaisen eläkkeen lisää. Etuutta maksetaan myös Suomeen. Etuutta ei voi hakea. Ruotsin eläkeviranomainen selvittää, kenellä siihen on oikeus.

Vaikka eläkeasiat ovat kansalaisten listalla edelleen ykkösenä, niiden rinnalle ovat finanssikriisin jälkeen nousseet työttömyysturva ja perhepolitiikka. Mielipiteiden muutokset ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.