Ikääntyvät työssä, työttömänä vai eläkkeellä – vai jossain sillä välillä?
55–65-vuotiaiden työllisyys on kohentunut varsin paljon. Vuosien 2012 ja 2024 välillä työllisyysaste on noussut 51 prosentista 66 prosenttiin. Kasvu on ollut erityisen nopeaa yli 60-vuotiailla. Selvitimme, missä määrin kasvun taustalla on se, että työssäkäyvät ovat entistä useammin samanaikaisesti työttömänä tai eläkkeellä.
Usein ajatellaan, että ikääntyvä on joko työssä tai sitten hän on täysin työelämän ulkopuolella. Tämä ei pidä paikkaansa. Työssäkäynnin ja muiden työmarkkinatilojen päällekkäisyyksiä on monenlaisia.
Alle 60-vuotiailla korostuu työttömyyden tai osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana työskentely. Merkittävin päällekkäisyys on kuitenkin osittainen varhennettu vanhuuseläke, jota saa noin joka neljäs 61–64-vuotias työssäkäyvä. 65-vuotiaista työssäkäyvistä valtaosa on puolestaan varsinaisella vanhuuseläkkeellä tai osittaisella vanhuuseläkkeellä.
Päällekkäiset työmarkkina-asemat vaikuttavat ikääntyvien työllisyysasteeseen
Vuonna 2024 työskentelyn kanssa päällekkäiset työmarkkina-asemat nostivat 55–60-vuotiaiden työllisyysastetta noin 5 prosenttiyksiköllä, 61–64-vuotiaiden 23 prosenttiyksiköllä ja 65-vuotiaiden 14 prosenttiyksiköllä.
Mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä useammin hänellä on työn kanssa jokin päällekkäinen työmarkkina-asema: yli 60-vuotiaista työssäkäyvistä noin 40 prosentilla oli jokin päällekkäinen työmarkkina-asema.
Merkillepantavaa on myös se, että vaikka osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyden aikana työskentelevien osuus työllisistä on kokonaisuutena melko pieni, on työskentelyn merkitys näissä ryhmissä kuitenkin iso. Kaikista osatyökyvyttömyyseläkeläisistä valtaosa ja työttömistäkin noin joka neljäs oli samaan aikaan työssä.
Päällekkäiset työmarkkina-asemat ovat yhä yleisempiä
Vuoteen 2012 verrattuna 55–65-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 15 prosenttiyksikköä. Työllisyyden kasvu on johtunut pääasiassa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä ja vanhuuseläkkeellä olemisen vähenemisestä ja vain pieneltä osin työttömyyden vähenemisestä.
Työskentelyn kanssa päällekkäiset työmarkkina-asemat ovat samalla yhä yleisempiä. Yli 60-vuotiailla karkeasti noin puolet työllisyyden kasvusta on yhdistynyt samanaikaiseen eläkkeellä oloon; lähinnä osittaisella tai varsinaisella vanhuuseläkkeellä oloon.
Ikääntyvien työllisyyden nousuun ja päällekkäisten työmarkkina-asemien yleistymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet muutokset eläkkeelle siirtymisen ehdoissa. Vuosien 2012–2024 aikana osa-aikaeläke korvautui osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Eläkkeen sai halutessaan 61 ikävuodesta lähtien. Myös vanhuuseläkkeen ikäraja nousi 63 vuodesta 64,5 vuoteen. Ajanjaksoon mahtuvat myös ns. työttömyysputken alaikärajan nosto ja putken lakkauttaminen vuoden 2023 alusta.
Voiko ikääntyvien työllisyys vielä parantua?
Vanhuuseläkkeen alaikärajan nouseminen todennäköisesti lisää työllisyyttä lähinnä tämän alaikärajan tuntumassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on puolestaan vähentynyt jo selvästi. Parhaiten ikääntyvien työllisyyttä parantaisi työttömyyden alentuminen. Valitettavasti tässä kehitys ei ole ollut myönteistä eikä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömyyden kasvu viittaa siihen, että tilanne olisi helpottumassa.
On epävarmaa, ovatko päällekkäiset työmarkkina-asemat lisänneet vai vähentäneet työllisyyttä. Yksi arvioon keskeisesti vaikuttava tekijä on työskentelyn intensiteetti, jota ei tässä analyysissa tarkasteltu. Työllisyysvaikutusten kannalta ratkaisevaa on, onko osa-aikaisen tai epäsäännöllisen työskentelyn vaihtoehtona kokoaikatyö vai se, että henkilö ei ole ollenkaan työssä.
Tilastolähteissä eri työmarkkina-asemat määritellään yleensä niin, että ne sulkevat toisensa pois, eikä päällekkäisyyksiä näin ollen havaita. Kuitenkin mitä enemmän päällekkäisyyksiä on, sitä enemmän ne vaikuttavat käsitykseen työllisyyden, työttömyyden ja eläkkeellä olon yleisyydestä ja kehityksestä. Päällekkäisiin työmarkkina-asemiin pitäisi sen vuoksi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Kirjoitus perustuu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistuun tutkimukseen Työssä, työttömänä vai eläkkeellä? Päällekkäiset työmarkkina-asemat yleistyneet 55–65-vuotiailla (Julkari.fi).
Tutkimuksessa työssäoloa tarkasteltiin kahdella tavalla. Suppeassa määritelmässä henkilö oli vuoden lopussa pelkästään työssä, kun taas laajassa määritelmässä huomioitiin myös tilanteet, joissa hän sai samanaikaisesti työttömyysturvaa tai eläkettä. Näistä laaja määritelmä on varsin lähellä virallisen työllisyysasteen työllisyyskäsitettä.
