Tutkimusta työurista ja niiden kehityksestä
Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostosta lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.
Ohjelmakaudella tehdään tutkimusta eläketurvan kannalta merkittävistä työuran vaiheista ja muutoksista ja tutkitaan työurien pituutta ja ansiotuloja sekä näissä tapahtuvia muutoksia väestöryhmittäin. Keskeinen tutkimuksen osa-alue on vanhimpien työikäisten työura, mutta tutkimuksen kohteena on myös työuran alku- ja keskivaihe ja erityisesti työurien muutokset ja työuriin liittyvät katkokset. Aiempaa useampi työskentelee eläkkeen ohella. Ohjelmakaudella tutkitaan siksi eläkkeen ja työn rinnakkaisuuden yleisyyttä ja syitä.
Uutta tutkimustietoa
Työkokeilun koetaan vaikuttavan työhön paluuseen, mutta uudelle työnantajalle työllistyminen on vaikeaa
Suurin osa työkokeilun kautta työllistyneistä koki, että kokeilulla oli myönteinen vaikutus työhön paluuseen. Valtaosa työhön palanneista oli ollut työkokeilussa omalla vanhalla työnantajallaan. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus perustuu työkokeilussa olleiden haastatteluihin työeläkekuntoutusprosessin aikana ja sen jälkeen.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Vanhuuseläkeiän nousu pidentää työuria ja vahvistaa julkista taloutta
Kolmen kuukauden nousu eläkeiässä on lisännyt työllisyyttä merkittävästi vanhan ja uuden eläkeiän välillä, mutta samalla myös työttömyys, työkyvyttömyys ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus on kasvanut. Taustalla on lähinnä aiemman työmarkkina-aseman säilyminen. Vaikutuksissa ei havaittu sukupuolieroja, mutta erot koulutustason, tulojen ja yrittäjästatuksen mukaan ovat selvät. Yhden kuukauden eläkeiän nousu on tuonut valtion kassaan 34 miljoonaa euroa per ikäluokka. Artikkeli on julkaistu Journal of Pension Economics & Finance -lehdessä.
Aiheesta muualla:
- Tutkimusartikkeli: Increasing Statutory Retirement Age, Labor Market Outcomes and Effect Heterogeneity: The 2017 Pension Reform in Finland (Cambridge University Press)
- Artikkelin rinnakkaistallenne (Julkari)
Osatyökykyisten määrä kasvaa mutta entistä useampi heistä on työssä
Itse arvioitu työkyky on 2000-luvulla parantunut yli 50-vuotiaiden keskuudessa, mutta heikentynyt nuoremmissa ikäryhmissä. Osatyökykyisten määrä on kasvanut erityisesti työttömillä, joista jo noin puolet arvioi itsensä osittain työkyvyttömiksi. Lukumääräisesti eniten osatyökykyisiä on kuitenkin työssä olevissa. Osatyökykyisten työllisyysaste on noussut etenkin yli 50-vuotialla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämiin aineistoihin perustuva tutkimus julkaistiin Työpoliittisessa aikakauskirjassa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työuraeläke toimii kuten suunniteltu, mutta tavoittaa vain rajatun ryhmän
Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Suomalaisten työurat pitenevät verkkaisesti
Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut – työmarkkina-asema heikompi kuin muulla väestöllä
Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työhön paluu työkokeilun jälkeen on usein monivaiheinen prosessi – monelle lyhyt kokeilu ei yksin riitä
Työkokeilu on tarkoituksenmukainen keino edistää työhön paluuta tietyissä tilanteissa sairastumisen tai tapaturman jälkeen. Lyhyet työkokeilut eivät kuitenkaan usein yksin riitä varmistamaan työhön paluuta. Jotta työeläkekuntoutuksen onnistumista voidaan arvioida, pitäisi kuntoutujia seurata riittävän pitkän aikaa ja ottaa huomioon kuntoutuksen sisältö. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
- Tutkimusjulkaisu: Kuntoutujien näkemyksiä työeläkekuntoutuksen hyödyistä ja kehittämiskohteista : Työkokeiluun osallistuneiden kuntoutujien haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
- Tutkimusjulkaisu (2023): Kuntoutujien näkökulma työeläkekuntoutuksen suunnitteluun : Työkokeiluun osallistuvien kuntoutujien haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)