Tiedote

Joulukuun Työeläke-lehdessä puheenaiheena on valtion ja työeläkejärjestelmän suhde. Lehdessä ekonomistikolmikko perustelee, mikä rooli työeläkevaroilla on julkisen talouden tasapainottajana.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 105 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta 4,1 prosenttia. Miesten mediaaniansio oli yli 3 400 euroa ja naisten yli 2 800 euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta työeläkevakuutettujen palkkatilastosta.

Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.

Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer CFA InstituteGlobal Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus tippui yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomea pidetään kuitenkin edelleen vertailun parhaimpana. Suomen kokonaispisteet Mercer-vertailussa heikkenivät tänä vuonna hieman. Vuonna 2024 Suomen pistesaldo on 75,9. Viime vuonna eläkejärjestelmä sai 76,6 pistettä. Pienikin pistemuutos riitti kuitenkin tiputtamaan Suomen sijoituksen seitsemänneksi. Mercer-vertailu …

”YEL-työtulosta on luovuttava”, sanoo Liisa Hanén uusimmassa Työeläke-lehdessä. Mikro- ja yksinyrittäjien edunvalvoja haluaa samat eläkesäännöt yrittäjille ja palkansaajille.

Lähes puolella eläkeläispariskunnista on erimielisyyksiä raha-asioista. Ristiriitoja on enemmän hiljattain eläkkeelle jääneillä kuin vanhemmilla eläkeläisillä. Niitä on useammin taloudellista niukkuutta kokevilla pariskunnilla. Suomalaisten eläkeläisparien rahaerimielisyyksiä on tarkasteltu ensi kertaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.

Miltä eläkeläisten toimeentulo näyttää nyt ja tulevaisuudessa? Entä miesten ja naisten eläkkeet? Miten käy eläkkeiden, jos Suomen heikko talouskasvu pitkittyy? Studiossa rahasta keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Lasse Koskinen, STM:n erityisasiantuntija Milla Sandt ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala.