Suomalaiseläkeläisillä vähän toimeentulovaikeuksia verrattuna muihin EU-maihin

Toissa viikolla (16.1.) julkaistu tutkimuksemme  osoitti suomalaisten eläkeläisten toimeentulon kehittyneen myönteisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Miltä tilanne näyttää, kun laajennamme näkökulmaa eurooppalaiseen vertailuun?


Monella mittarilla arvioituna suomalaisten eläkeikäisten asema on keskimääräistä parempi ja jopa parantunut suhteessa muihin EU-maihin. Erityisesti matalat tuloerot sekä aineellisen puutteen ja itse koettujen toimeentulovaikeuksien vähäisyys erottavat suomalaisia eläkeikäisiä eurooppalaisista ikätovereistaan.

Suomalaisten eläkeikäisten ostovoima parantui suhteessa muihin EU-maihin

Suomalaisten yli 65-vuotiaiden käytettävissä oleva mediaanirahatulo, kun maan hintataso on otettu huomioon, on noussut keskimääräistä enemmän verrattuna muihin EU-maihin. Kun ostovoima oli Suomessa vuonna 2004 EU-maiden 11. korkein, oli sijoitus vuonna 2013 kahdeksas. Samalla eläkeikäisten keskitulot ovat lähestyneet työikäisiä, vaikka ero onkin Suomessa edelleen EU-maiden keskiarvoa suurempi. Eläkeikäisten keskinäiset tuloerot taas ovat Suomessa EU-maiden pienimpiä.

Iäkkäiden, naisten ja yksinelävien köyhyysriski eurooppalaisestikin katsottuna keskimääräistä korkeampi

Tulojen myönteinen kehitys näkyy osaltaan pienituloisuuden vähentymisessä. EU:n yleisesti käyttämän määritelmän mukaan köyhyysriskin alla elää, jos tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön mediaanituloista. Tällä määritelmällä köyhien eläkeikäisten osuus on pienentynyt Suomessa viime vuosikymmenen aikana, mutta on edelleen EU:n keskiarvon tuntumassa. Iäkkäiden, naisten ja yksinelävien pienituloisuus on kuitenkin yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin.

Toimeentulovaikeudet ja vakava aineellinen puute jakavat Euroopan eläkeikäisiä

Entäpä kun katsotaan eläkeikäisten omia kokemuksia toimeentulon riittävyydestä? Vakavaa aineellista puutetta välttämättömien kulutushyödykkeiden osalta tai toimeentulovaikeuksia raportoi Suomessa kokevansa huomattavasti harvempi eläkeikäinen kuin EU-maissa keskimäärin (vrt. alla oleva kuvio). Aineellinen puute ja toimeentulovaikeudet ovat myös vähentyneet Suomessa huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Monessa maassa toimeentulovaikeudet ovat yleistyneet. Kokemukset siitä, riittävätkö rahat elämiseen, jakavatkin voimakkaasti Euroopan eläkeikäisiä. EU:n virallisen köyhyysriskirajan antama kuva ei välttämättä käy yhteen omakohtaisten toimeentulovaikeuksien kanssa.

Kuitto_blogikuva

 

EU:n tavoitteiden seuraaminen ja eläkejärjestelmien arviointi edellyttävät kansainvälistä vertailua

Miksi eri maiden tilannetta sitten ylipäänsä pitäisi verrata? Ensinnäkin EU-maat ovat sitoutuneet köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan Eurooppa2020-strategian puitteissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa tässäkin tutkimuksessa käytettyjen köyhyysastetta, tuloeroja ja aineellista puutetta kuvaavien mittareiden avulla. Koska eläkeikäisten väestöryhmä kasvaa, heillä on iso painoarvo.

Toiseksi eläkejärjestelmät sekä muut tuloihin ja tulonjakoon vaikuttavat tekijät vaihtelevat suuresti Euroopassa. Eläkejärjestelmien kirjo tuottaa huomattavan eritasoista toimeentuloturvaa eri EU-maissa. Järjestelmien ja niiden tulosten vertailu antaa arvokasta perspektiiviä järjestelmien arviointiin ja kehittämiseen.

Lakisääteisen eläkejärjestelmän rooli vanhuuden toimeentulon turvaamisessa on Suomessa kansainvälisesti verrattuna suuri. Järjestelmä tuottaa EU-maihin verrattuna tasoltaan hieman keskivertoa paremman ja tulonjaon kannalta tasa-arvoisen toimeentulon. Kun samalla toimeentulovaikeudet ja aineellinen puute ovat eurooppalaisessa mittakaavassa harvinaisia, saavuttaa eläkejärjestelmämme tavoitteensa toimeentulon turvaamisessa vähintäänkin kohtuullisesti. Heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon on silti myös Suomessa kiinnitettävä erityistä huomiota.