Eläketurvakeskus julkisti tänään lakisääteisten eläkkeiden pitkän aikavälin laskelmaraportin, ns. PTS-laskelmat. Laskelmat kertovat eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymien huomattavasta parantumisesta kolmen vuoden takaisiin laskelmiin nähden. Tämä on tervetullutta vaihtelua viimeisen 10 vuoden kehitykseen, jossa yhä synkentyneet väestöennusteet ovat näkyneet työeläkejärjestelmän rahoitusnäkymien jatkuvana heikentymisenä.

Uusien laskelmien mukaan yksityisen sektorin TyEL-maksu voitaisiin pitää suurin piirtein nykyisellä tasolla aina 2050-luvulle asti, ja pitkällä aikavälillä eläkemaksussa olisi aiempaa huomattavasti vähemmän nousupainetta. Julkisen sektorin eläkemaksut ovat jopa jonkin verran suuremmat kuin pitkän aikavälin riittävä maksutaso.

Eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan, vaikka keskimääräisen eläkkeen kehitys jääkin jälkeen keskimääräisen ansion kehityksestä.

Kolme tärkeintä asiaa positiivisen kehityksen takana

Yksittäisen tekijän merkitystä on tässä arvioitu TyEL-järjestelmän rahoitusvaikutuksen kautta ja vertailutasona on vuoden 2019 laskelma. Aloitetaan lista palkinnonjaon tapaan käänteisessä järjestyksessä ja mitalisijoista.

Pronssimitalin saa tämän vuoden alussa voimaantullut perhe-eläkeuudistus, joka selittää vajaan kymmenesosan TyEL-maksun riittävän tason alentumisesta pitkän aikavälin laskelmissa.

Hopeasijalle yltää eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen. Tämä tärkeä eläkepolitiikan tavoite on toteutunut odotettua paremmin sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeissä. Laskelmissa kehityksen odotetaan jatkuvan samankaltaisena, ja tämä selittää noin neljäsosan TyEL-maksun riittävän tason alentumisesta pitkällä aikavälillä.

Koko työeläkejärjestelmän eläkevarat ovat noin 20 prosenttia aiempaa laskelmaa korkeammalla tasolla huolimatta siitä, että vuosi 2022 on mennyt heikommin. Työeläkevarojen tuotot vuosina 2019–2021 olivat yhteensä lähes 70 mrd. euroa. Vaikka eläkevarojen arvosta on vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sulanut noin 16 mrd. euroa, on se alle puolet edellisvuoden noin 35 mrd. euron tuotosta.

Varojen suuresta määrästä seuraa, että eläkkeiden rahoituksesta yhä suurempi osa voidaan hoitaa sijoitustuotoista ja -pääomista. Tuoreissa laskelmissa noin 17 prosenttia koko työeläkejärjestelmän tulevasta eläkemenosta rahoitetaan sijoituksista ja 83 prosenttia maksutulosta. Vuoden 2019 laskelmassa suhdeluvut olivat 12 ja 88 prosenttia, joten voidaan puhua merkittävästä erosta rahoituksen lähteissä. TyEL-eläkkeiden tulevan eläkemenon rahoitusosuudet ovat lähes samat kuin koko työeläkejärjestelmässä.

Kultasija menee oikeutetusti edellisten vuosien hyville sijoitustuotoille, joka selittää noin puolet TyEL-maksun riittävän tason alentumisesta pitkällä aikavälillä.

Mitä jäi pinnan alle piiloon?

Kolikon kääntöpuolella on se, että eläkkeiden rahoituksessa sijoitustuotot ovat kaikkein vaihtelevin elementti. Mikäli tuotot jäävät oletetuista, voi eläkemaksun korotuspaine kasvaa nopeastikin. Toimiiko nykyinen rahoituskehikko ja sen mukainen riskien hallinta parhaalla mahdollisella tavalla vaihtelevien sijoitustuottojen mukanaan tuomissa haasteissa vai olisiko sitä edelleen kehitettävä? 

Varojen suuri määrä laskelman alkuhetkellä peittää vedenpaisumuksen tapaan alleen aiemmin maksutason nousupaineena näkyneet eläkejärjestelmän haasteet, kuten alhaisen syntyvyyden ja siitä väistämättä seuraavan huoltosuhteen heikentymisen.

Vaikka alhaisen syntyvyyden kaltaiset eläkejärjestelmän haasteet eivät ole kadonneet mihinkään, niiden vaikutukset alkavat näkyä TyEL-maksun nousuna vasta vuosikymmenten päästä. Vaikka aikaa tuntuisi olevan runsaasti, niin eläkejärjestelmän kehittämistä ei kannattaisi jättää viimeiseen hetkeen.

Aiheesta lisää:

• Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelma 2022. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2022
• PTS-laskelmat: Eläkkeiden rahoitus yhä enemmän sijoitustuottojen varassa (Tiedote 13.10.)
• Vertaile eläketurvan pitkän aikavälin näkymiä eri oletuksilla (Skeneraattori-sovellus)

Kommentit (4)

1. Paavon mukaisesti pois

2. Paavon munaus pois, eläkkeet kuntoon

3. Entä rahastot, kuinka suureksi niiden annetaan kasvaa? 300 mrd, 400 mrd ? Miten on mahdollista, että ne kasvavat kasvamistaan täältä ikuisuuteen ilman että niitä juuri lainkaan käytetään eläkkeiden maksuun. Voisiko saada sellaisen skenaariolaskelman jossa rahastoista vapautetaan v 2030 100 miljardia keventämään eläkemaksuihin kohdistuvaa rasitusta niin, että järjestelmä 2090 olisi rahoituksellisesti tasapainossa, ei siis yli-eikä alijäämäisen.

4. Hyvä Reijo Vuorento, valitettavasti kuvaamaasi skenaariolaskelmaa ei ole mahdollista tehdä annetuilla reunaehdoilla. PTS-laskelmassa maksutaso on mitoitettu niin, että laskentajakson lopussa järjestelmä on tasapainossa. Sadan miljardin ”pikavippi” olisi siis maksettava ennemmin tai myöhemmin korkoineen takaisin. Tämä tarkoittaisi entistä korkeampia maksuja myöhemmin laskentajaksolla.

Kommentointimahdollisuus tähän blogikirjoitukseen on päättynyt.