Puolan eläkejärjestelmä (2015)

Väkiluku: 38,5 miljoonaa  (2014)
Odotettavissa oleva elinikä
– Miehet: 72,7 vuotta  (2012)
– Naiset: 81,1 vuotta  (2012)
Vanhuushuoltosuhde (65+/15-64 v.): 20,1  (2013)
BKT:n reaalikasvu: 1,7 %  (2013)
Vuosi-inflaatio: 0,1 %  (2014)
Keskipalkka: 1038 €/kk  (2014)
Keskimääräinen lakisääteinen vanhuuseläke: 440 €/kk  (2013)
Lakisääteiset eläkemenot BKT:sta: 11,8 %  (2012)
Valuuttakurssi: 1 PLN = 0,2391  (2/2015)
Lähteet: Eurostat, GUS, ZUS, OECD, EKP

Yleistä

Valtaosa työikäisestä väestöstä on vakuutettuna palkansaajien ja yrittäjien yleisessä eläkejärjestelmässä, jota hallinnoi ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych). ZUSin vastuulle kuuluu myös laajasti muuta sosiaaliturvaa. Maatalousyrittäjät on vakuutettu heidän omassa sosiaalivakuutusjärjestelmässään, jota hallinnoi KRUS (Kasa Rolniczego Ubezpieczenia Spolecznego). Tämän lisäksi tietyillä valtion viranhaltijoilla (poliisi, puolustusvoimat, palomiehet, vanginvartijat, rajavartijat ja tuomarit) on oma eläkejärjestelmänsä.

Vuonna 2014 yleisessä järjestelmässä oli noin 14,5 miljoonaa vakuutettua ja maatalousyrittäjien järjestelmässä 1,5 miljoonaa.

Puolan vanhuuseläketurva koostuu lakisääteisestä eläkejärjestelmästä ja vapaaehtoisesta lisäeläkevakuuttamisesta. Vuonna 1999 maassa tehtiin mittava eläkeuudistus, jonka myötä siirryttiin nimellisesti maksuperusteiseen (NDC, notional defined contribution) järjestelmään. Lakisääteinen eläkejärjestelmä jakautuu vanhaan (ennen vuotta 1999 voimassa olleeseen) etuusperusteiseen eläkejärjestelmään, uuteen jakojärjestelmäperiaatteella toimivaan laskennallisiin tileihin perustuvaan (NDC) eläketurvaan sekä vapaaehtoiseen rahastoeläkkeeseen (Otwarty Fundusz Emerytalny, OFE).

Rahastoeläke oli pakollinen tammikuusta 1999 elokuuhun 2014, josta alkaen siitä tuli vapaaehtoinen. Lainmuutoksen jälkeen valtaosa rahastoeläkesäästäjistä siirsi karttuneen eläkepääomansa ja tulevat eläkemaksunsa ZUSin hallinnoimalle rahastoeläketilille. Vain 18 % vakuutetuista päätti jättää varansa toisen pilarin eläkerahastoihin.

Työeläketurvan ulkopuolelle jääville eläkeläisille maksetaan tarveharkintaista vähimmäisetuutta.

Hallinto

Puolan eläkejärjestelmä kuuluu työ- ja sosiaaliministeriön (Ministerstwo Pracy i Polityki Spolecznej) hallinnonalaan. Yleisestä sosiaaliturvajärjestelmästä vastaava ZUS on jaettu alueellisiin toimipisteisiin. Paikallistoimistot vastaavat muun muassa eläke-etuuksista, sairausvakuutusetuuksista ja työtapaturmaetuuksista.

ZUS kerää kaikki sosiaaliturvamaksut ja siirtää ne eri laitoksille. Tämä koskee myös rahastoeläkemaksua, jonka se välittää eläkerahastoyhtiöille. ZUS vastaa myös yleisen järjestelmän etuuksien maksamisesta.

Rahoitus

Yleisestä järjestelmästä maksettava työeläke jakautuu jakojärjestelmäperiaatteella rahoitettavaan laskennallisiin tileihin perustuvaan eläkkeeseen (NDC) ja mahdolliseen rahastoeläkkeeseen. Vuonna 1999 tehty reformi koski kokonaisuudessaan vain vanhuuseläkkeitä. Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet määräytyvät jakojärjestelmän mukaan, ja rahastoeläke maksetaan vasta vanhuuseläkkeen yhteydessä. Työkyvyttömyyseläke rahoitetaan erillisellä työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksulla.

Eläkejärjestelmä sisältää myös verorahoitteiset vähimmäiseläkkeet. Ennen 1.1.1949 syntyneet jäivät uuden lainsäädännön mukaisen järjestelmän ulkopuolelle. Vuosien 1949 ja 1969 välisenä aikana syntyneet saivat valita vakuutetaanko heidät uudessa vai vanhassa järjestelemässä. Vuonna 1969 ja sen jälkeen syntyneet on vakuutettu uudessa järjestelmässä.

Vakuutusmaksutaulukko

Yhteensä Työntekijä Työnantaja Palkkakatto
Sairausvakuutus- ja terveydenhoitomaksu (kattaa vanhempainrahat) 11,45 %  1,45 %  –
Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksu 8 %  1,50 % 6,50 % 2,5 kertaa keskipalkka*
Vanhuuseläkemaksu 19,52 %  9,76 % 9,76 2,5 kertaa keskipalkka*
Työtapaturma- ja ammattisairausmaksu 0,67 – 3,86 %  – 0,67 -3,86 %  –
Työttömyysvakuutusmaksu 2,45 %  – 2,45 %  –
Työuraeläkemaksu 1,5 %**  – 1,5 %**  –
Yhteensä 42,09 – 45,3 %  22,71 % 19,38 – 22,59 %  –

*sovelletaan vuositasolla ; **jokaisesta raskasta työtä tekevästä 

Lisäksi työnantajat maksavat 0,10 %:n palkkaturvamaksua takuurahastoon (Guaranteed Employee Benefits Fund).

Sosiaalivakuutusrahasto (Fundusz Ubezpieczen Spolecznych, FUS)  hallinnoi vakuutusmaksuja. Rahasto koostuu neljästä eri erillisestä rahastosta, jotka vastaavat eri riskeihin liittyvistä etuuksista. Vanhuuseläkerahasto vastaa nimensä mukaisesti sekä jakojärjestelmäperusteisesta että rahastoidun vanhuuseläkkeen rahoittamisesta.

Työkyvyttömyysrahasto vastaa työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä, täysorvon hyvityksestä, kuntoutusrahasta, työkyvyttömyyden jälkeisestä vanhuuseläkkeestä, hautausavustuksesta sekä työttömien varhaiseläke-etuudesta. Sairausvakuutusrahasto vastaa sairauteen, vanhempainvapaisiin sekä kuntoutukseen liittyvistä etuuksista. Tapaturmarahasto vastaa työtapaturmia ja ammattitauteja koskevista etuuksista.

Vanhuuseläkemaksu jakautuu seuraavalla tavalla riippuen siitä, onko vakuutettu valinnut rahastoeläkkeen vai ei.

Vanhuuseläkemaksun jakautuminen

 ZUS  FUS  OFE  Yhteensä
 Vain rahastoeläketili  12,22 %  7,3 %  –  19,76 %
 Rahastoeläke ja rahastoeläketili  12,22 %  4,38 %  2,92 %  19,76 %

Vanhuuseläkemaksu jakautuu kahteen osaan; jakojärjestelmäperusteiseen sekä rahastoeläkkeeseen. Jakojärjestelmäperusteiseen osaan ohjataan 12,22 %-yksikköä. Rahastoeläkkeeseen ohjataan 7,3 %-yksikköä, joka menee joko kokonaan FUSin hallinnoimalle rahastoeläketilille, tai sitten osittain FUSille (4,38 %) ja rahastoeläkeyhtiölle (OFE, Otwarty Fundusz Emerytalny) (2,92 %). Jälkimmäinen siinä tapauksessa, että vakuutettu on päättänyt vapaavalintaisesti sijoittaa osan rahastoeläkkeestään rahastoeläkeyhtiöön. Vakuutettu voi valita 14 eri rahastoeläkeyhtiön väliltä.

Vanhuuseläkemaksut kartuttavat henkilökohtaista laskennallista eläkepääomaa. Jakojärjestelmäperusteinen pääoma indeksoidaan yleisen kuluttajahintakehityksen mukaan, jonka lisäksi  huomioidaan vähintään 20 prosenttia palkkakehityksestä. FUSin hallinnoimalle rahastoeläketilille karttunutta pääomaa ei tosiasiallisesti rahastoida, vaan se indeksoidaan nimellisen BKT:n viiden vuoden kehityksen mukaan. Pääoman arvo ei voi laskea. Rahastoeläkeyhtiöihin maksettujen vakuutusmaksujen arvo kehittyy sijoitustuottojen perusteella. Vakuutetun kuoleman yhteydessä voi leski periä rahastoeläkkeen suoraan omaan pääomaansa.

Kaikkien vakuutettujen rahastoeläke maksetaan lopulta ZUSin kautta, vaikka se olisi maksettu rahastoeläkeyhtiöön, sillä kymmenen vuotta ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle hänen varoja ryhdytään siirtämään asteittain ZUSin hallintaan. Tähän menettelyyn viitataan termillä ”slider mechanism”. Samalla myös koko rahastoeläkemaksu ohjataan täysimääräisesti ZUSille. Eläkerahastojen on pidettävä huoli likviditeetistään, kun rahoja ryhdytään siirtämään ulos.

Rahastoeläkeyhtiöiden tulee maksaa  ZUSille 0,4 % hallinnointipalkkiota saamastaan vakuutusmaksutulosta.

Valtio osallistuu eläketurvan rahoitukseen kattamalla vähimmäiseläkkeen kustannukset ja maksamalla vakuutusmaksuja palkattomilta ajoilta (mm. lastenhoitoaika ja työttömyysetuuksien saamisen aika). Valtio myös vastaa lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoitusvajeesta jakojärjestelmäperiaatteella toimivan osuuden osalta (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke).

Vanhuuseläke (emerytura)

Vuonna 2013 voimaantulleen lakimuutoksen myötä eläkeikää tullaan nostamaan asteittain 67 vuoteen. Samassa yhteydessä luotiin mahdollisuus jäädä varhaiseläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Lainmuutoksen myötä vakuutetut voivat myös täydentää vakuutushistoriaansa maksamalla vapaaehtoisia vakuutusmaksuja, jos eläkeoikeuden ehdot eivät muuten täyttyisi.

Eläkeikää nostetaan vuosittain 4 kuukautta. Tavoitteena on yhtenäistää naisten ja miesten eläkeiät vuoteen 2041 mennessä, jolloin molempien sukupuolten eläkeikä olisi 67 vuotta.

Eläkeikä syntymävuosittain ja sukupuolittain eriteltynä (wiek emrytalny)

 Syntymäaika  Eläkeikä, nainen  Eläkeikä, mies
 1.7.-30.9.1949  60v  65v 7kk
 1.10.-31.12.1949  60v  65v 8kk
 1.1.-31.3.1950  60v  65v 9kk
 1.4.-30.6.1950  60v  65v 10kk
 …  …  …
 1.7.-30.9.1954  60v 7kk  67v
 1.10.-31.12.1954  60v 8kk  67v
 1.1.-31.3.1954  60v 9kk  67v
 1.4.-30.6.1955  60v 10kk  67v
 1.7.-30.9.1955  60v 11kk  67v
 1.10.-31.12.1955  61v  67v
 …  …  …
 1.10.1973 –>  67v  67v

Vanha järjestelmä

Vanhan eläkejärjestelmän mukainen vanhuuseläkeikä on miehillä 65 vuotta ja naisilla 60 vuotta. Nämä ikärajat koskevat kaikkia ennen vuotta 1949 syntyneitä. Naisilla vakuutusaikavaatimus on 20 vuotta ja miehillä 25 vuotta, näihin yhteenlasketaan muissa EU-maissa tehdyt vakuutuskaudet. Vakuutusaikaan lasketaan mukaan myös rinnasteiset vakuutuskaudet. Rinnasteisiin kausiin luetaan mukaan työttömyys, sairaus, lastenkasvatus sekä yliopisto-opinnot.

Naisten vakuutusaikavaatimus tulee nousemaan asteittain samalle tasolle miesten kanssa vuonna 2022. Eläkkeelle voi jäädä myös 15 vuoden vakuutusajan (naiset) tai 20 vuoden vakuutusajan (miehet) jälkeen, mutta tällöin hakijalla ei ole oikeutta vähimmäiseläkkeeseen.

Vanhan järjestelmän mukainen vanhuuseläke lasketaan samalla tavalla kuin uuden järjestelmän työkyvyttömyyseläke.

Vanhuuseläkkeen määrä

Puolan lakisääteinen eläke määräytyy maksuperusteisesti. Ensimmäisen pilarin lakisääteinen ja sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 alainen eläke on nimellisesti maksuperusteinen (NDC), ja sitä hallinnoi ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych). Toisen pilarin täysin rahastoituja maksuperusteisia eläkkeitä hallinnoivat sekä ZUS että yksityiset vakuutuslaitokset (Powszechne Towarzystwa Emerytalne, PTE). Vanhuuseläkkeen maksaa kuitenkin ZUS, jolle siirretään yksityisille vakuutuslaitoksille maksettu rahastoeläkkeen osuus, ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle.

Vanhuuseläkkeen määrä saadaan jakamalla vakuutetun eläkepääoma ikäkohortin odotettavissa olevalla elinajalla, joka ilmaistaan kuukausina. Eläkepääomaan lasketaan mukaan sekä nimellisesti maksuperusteisesti karttunut eläke että rahastoeläke.

Eläkkeen vähimmäismäärä

Vähimmäiseläke vuonna 2014 on 845 PLN (210 €) kuukaudessa. Tämä on vähimmäismäärä myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeelle. Jotta henkilöllä on oikeus vähimmäiseläkkeeseen, tulee hänellä olla vähintään 25 vuotta (miehet) tai 21 vuotta (naiset) vakuutettua aikaa.

Yli 75-vuotiaalle vakuutetulle myönnetään eläkkeeseen 207 PLN:n hoivalisä.

Varhaiseläkkeet

Vanhassa eläkejärjestelmässä oleville henkilöille voidaan myöntää eläke viisi vuotta ennen eläkeikää seuraavissa tapauksissa.

Ennen vuotta 1954 syntyneet naiset, joilla täyttyi ennen vuotta 2009 vakuutusaikavaatimus:

  • Vähintään 30 vuotta
  • Vähintään 20 vuotta, jos heillä on täysi työkyvyttömyys

Ennen vuotta 1949 syntyneet miehet, joilla täyttyi ennen vuotta 2009 vakuutusaikavaatimus:

  • Vähintään 35 vuotta
  • Vähintään 25 vuotta, jos heillä on täysi työkyvyttömyys

Tämän lisäksi maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä (KRUS) eläkeiät ovat yleistä eläkejärjestelmää alhaisemmat. Myös tietyillä ammattiryhmillä, kuten kaivostyöläisillä ja rautatietyöläisillä on yleistä eläkeikää alhaisemmat eläkeiät.
Osa-aikaeläke (emerytura czesciowa)

Vuodesta 2014 alkaen Puolassa on ollut mahdollista jäädä osa-aikaeläkkeelle. Saadakseen osa-aikaeläkettä vakuutetun on täytettävä seuraavat ehdot:

  • Vähintään 62 (naiset) tai 65 (miehet) vuoden ikä
  • Vähintään 35 (naiset) tai 40 (miehet) vuoden vakuutushistoria

Eläkkeen määrä on 50 % karttuneesta eläkeoikeudesta. Osa-aikaeläkkeen saamiseksi ei vaadita työnteon lopettamista, eikä se edellytä palkkatulojen seurantaa.

Osa-aikaeläkkeen voi muuttaa vanhuuseläkkeeksi eläkeiän täyttämisen jälkeen. Edellytyksenä on työnteon lopettaminen. Osa-aikaeläke vähentää pysyvästi vanhuuseläkkeen määrää.

Työuraeläke (emerytury pomostowe)

Jos vakuutettu on tehnyt urallaan raskaaksi luokiteltavia töitä vähintään 15 vuotta, voidaan hänelle maksaa työuraeläkettä ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Työuraeläkkeelle voi jäädä 55-vuotiaana (naiset) ja 60-vuotiaana (miehet). Työuraeläkettä lasketaan lakisääteiseen vanhuuseläkeikään asti.

Oikeus työuraeläkkeeseen koskee vain henkilöitä, jotka ovat tulleet työelämään ennen vuotta 2000. Raskaaksi työksi luetaan äärilämpötiloissa, ylipaineisessa tilassa tai raskaassa asennossa tehtävä työ. Tämän lisäksi raskaana työnä pidetään myös työtä, jossa ylittyy 6 300 kiloJoulen (miehet) tai 4 200 kiloJoulen (naiset) energiankulutus päivän aikana. Työnantajilla on vuosittainen ilmoitusvelvollisuus ZUSille kaikista raskaissa töissä työskentelevistä.

Työttömän varhaiseläke-etuus (swiadczenie przedemerytalne)

Työttömäksi tulleilla iäkkäillä vakuutetuilla on mahdollisuus saada pidennettyä tasasuuruista varhaiseläke-etuutta. Etuuteen syntyy oikeus, jos vakuutettu on työttömäksi jäädessään vähintään 56-vuotias (nainen) tai 61-vuotias (mies). Etuuden edellytyksenä on vähintään kuusi kuukautta jatkunut työttömyys. Etuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

Työnteko vanhuuseläkkeellä

Vanhuuseläkkeelle jäätyään henkilö voi jatkaa työskentelyä ilman minkäänlaisia tulorajoja. Työsuhde tulee kuitenkin katkaista, jotta vanhuuseläkkeen maksaminen voidaan aloittaa. Työssäkäynnin ja eläkkeen yhdistämiseen ei tämän jälkeen liity mitään rajoituksia.

Jos vakuutetulla ei täyty yleinen eläkeikä, voi hänellä olla tulorajat maksussa olevasta etuudesta riippuen. Jopa pienikin työskentely voi katkaista eläkkeen.

Työkyvyttömyyseläke (Renta z tytulu niezdolnosci do pracy)

Työkyvyttömyyseläke myönnetään henkilöille joiden työkyky on vähentynyt osittain tai täysin fyysistä tai henkisistä vaivoista johtuen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisesti tai toistaiseksi. Työkyvyttömyyttä on kahta lajia:

  • Täysi työkyvyttömyys, kun henkilön ei ole mahdollista tehdä mitään työtä.
  • Osittainen työkyvyttömyys, kun henkilö ei kykene harjoittamaan vakiintunutta ammattiaan mutta kykenee muuhun työhön.

Sosiaalivakuutuslaitos ZUS tekee päätöksen vakuutetun työkyvyttömyydestä laitoksen vakuutuslääkärin näkemykseen perustuen. Hakija voi valittaa päätöksestä kahden viikon kuluessa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos työkyvyttömyys alkaa työn tai palkattomien aikojen aikana, tai korkeintaan 18 kuukautta näiden päättymisen jälkeen. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan ole, jos työkyvyttömyys on täysi, ja vakuutetuilla on takanaan vähintään 20 vuoden (naiset) tai 25 vuoden (miehet) vakuutushistoria.
Työkyvyttömyyteen vaaditaan tietyn mittainen vakuutushistoria, joka riippuu hakijan iästä:

 Ikä  Vakuutusaikavaatimus
 <20 vuotta  1 vuosi
 20 – 22 vuotta  2 vuotta
 22 – 25 vuotta  3 vuotta
 25 – 30 vuotta  4 vuotta
 yli 30 vuotta  5 vuotta

Yli 30-vuotiaalta vaaditaan, että viiden vuoden vakuutusaikavaatimus on täyttynyt työkyvyttömyyttä edeltävän 10 vuoden aikana.

Vakuutetun täyttäessä vanhuuseläkeiän muuttuu työkyvyttömyyseläke automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Tällöin vakuutettu saa myös rahastoeläkkeen maksuun.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Toisin kuin vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke määräytyy etuusperusteisesti. Työkyvyttömyyseläke rahoitetaan työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksulla, joka on 8 % palkasta.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu vakuutuksenalaisesta tulosta, vakuutusvuosien määrästä, rinnasteisten kausien määrästä sekä tuloperusmäärästä. Eläkkeen taso määräytyy seuraavan neljän tekijän mukaan:

  •  24 % tuloperusmäärästä
  • 1,3 % vakuutuksenalaista tuloista kerrottuna vakuutusvuosien määrällä
  •  0,7 % vakuutuksenalaista tuloista kerrottuna rinnasteisten kausien määrällä
  •  0,7 % perusmäärästä kerrottuna tulevan ajan vuosien määrällä, jos vakuutusvuosia on alle 25. Tuleva aika lasketaan 25 vuoteen asti. Jos vakuutusvuosia on yli 25, ei tulevaa aikaa ole.

Tuloperusmäärä vastaa edellisen vuoden kansallista keskipalkkaa sosiaaliturvamaksuilla vähennettynä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on 75 % täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärä on 650 PLN. Määräytymissäännöt ovat täysin samat kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.

Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan eläkkeen määrä on 60 % vakuutuksenalaisesta tulosta, jos kyseessä on osittainen työkyvyttömyys ja 80 % vakuutuksenalaisesta tulosta, jos kyseessä on täysi työkyvyttömyys.

Rinnasteisiin kausiin luetaan mukaan työttömyys, sairaus, lastenkasvatus sekä yliopisto-opinnot. Rinnasteisten kausien määrä voi olla korkeintaan yksi kolmasosa vakuutusvuosien määrästä.

Enimmäis- ja vähimmäiseläkkeet

Maaliskuussa 2014 eläkkeiden vähimmäismäärä korotettiin 845 PLN:iin (210 €). Tämä vastaa noin 50 % vähimmäispalkasta. Vähimmäiseläke on sama kuin vanhuuseläkkeessä.

Eläkkeen enimmäismäärä on 100 % eläkkeen perusteena olevasta tulosta. Vanhan eläkejärjestelmän eläkkeen perusteena olevana tulona huomioidaan uran 20 vuoden keskipalkka tai sitten 10 vuoden keskipalkka 20 vuodelta ennen eläkeikää.

Eläkkeen perusteena olevaksi tuloksi huomioidaan tulot eläkepalkkakattoon asti, joka on noin 2,5-kertainen suhteessa maan keskipalkkaan.

Eläkkeen vähimmäismäärä on korkeampi, jos eläke johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Jos vakuutetun työkyvyttömyysaste on yli 75 %, voidaan vakuutetulle myöntää 203,5 PLN hoivalisä.

Työnteko työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla

Vakuutettu voi tehdä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työtä, mutta säännöt ovat tiukasti rajoitetut. Jos kuukausiansiot ovat alle 70 % Puolan keskipalkasta, eläkkeeseen ei tule mitään vähennystä. Jos ansiotulot ovat 70 ja 130 %:n välillä keskipalkasta, eläkettä vähennetään 24 %. Jos kyseessä on osatyökyvyttömyyseläke, vähennetään sitä 18 %.

Jos ansiotulot ovat yli 130 % Puolan keskipalkasta, lakkautetaan eläkkeen maksaminen. Rajat koskevat myös Suomessa asuvia.

Koulutuseläke (renta szkoleniowa)

Koulutuseläke myönnetään työkyvyttömyyskriteerit täyttävälle henkilölle, jolla on mahdollisuus uudelleenkouluttautua. Koulutuseläkkeen määrä on 75 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Koulutuseläkkeen määrä ei voi kuitenkaan jäädä alle osatyökyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärän. Koulutuseläkettä ei voida maksaa ansiotulojen rinnalla.

Koulutuseläke myönnetään pääsääntöisesti kuudeksi kuukaudeksi, mutta siihen voidaan myöntää jatko. Koulutuseläkettä ei voida kuitenkaan maksaa yli 36 kuukautta.

Perhe-eläke (Renta rodzinna)

Perhe-eläke voidaan myöntää edunjättäjän lapsille, leskelle, entiselle aviopuolisolle tai huollettavina olleille vanhemmille.

Jotta perhe-eläke voidaan myöntää, täytyi edunjättäjällä olla maksussa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke tai hänellä olisi ollut oikeus näihin eläkkeisiin. Jos kuoleman syy on työtapaturma tai ammattitauti, myönnetään eläke vaikka vakuutettu ei täyttäisi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja.

Perhe-eläke määräytyy joko maksussa olevan vanhuus-, työkyvyttömyys- tai laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan.

Edunsaajat:

  • Leskelle voidaan myöntää eläke, jos hän oli edunjättäjän kuollessa yli 50-vuotias tai työkyvytön tai hänellä on huollettavanaan lapseneläkkeeseen oikeutettu alle 16-vuotias lapsi tai alle 18-vuotias opiskeleva tai työkyvytön lapsi.
  • Entiselle aviopuolisolle voidaan myöntää eläke, jos hän täyttää leskeneläkkeen ehdot ja edunjättäjä maksoi kuollessaan hänelle elatusapua.
  • Edunjättäjän tai tämän aviopuolison lapsille (ml. adoptiolapset), jotka ovat alle 16-vuotiaita tai alle 25-vuotiaita mutta opiskelevat täyspäiväisesti. Lapsille, jotka ovat tulleet työkyvyttömiksi ennen 16 ikävuotta, myönnetään eläke ilman ikärajoituksia.
  • Edunjättäjän huollettavana olleet vanhemmat, jos heidän kohdallaan täyttyy samat kriteerit kuin entisen aviopuolison osalta.
  • Mikäli leski ei täytä ehtoja, muttei pysty elättämään itseään, voidaan myöntää tilapäinen leskeneläke vuodeksi.
  • Tietyissä erityistapauksissa myös lastenlapsilla tai muilla huollettavina olleilla lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen.

Määrä

Perhe-eläkkeen määrä on tietty osuus siitä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä, jota vakuutetulle maksettiin. Jos edunjättäjä oli menehtyessään työelämässä, käytetään perhe-eläkkeen perustana edunjättäjän laskennallista työkyvyttömyyseläkettä

Jos perhe-eläkkeensaajia on yksi, saa hän 85 % edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajia on kaksi, saavat he 90 % edunjättäjän eläkkeestä ja jos edunsaajia on kolme tai enemmän saavat he yhteensä 95 % edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläke jaetaan tasan kaikkien edunsaajien kesken.

Eläkettä vähennetään, mikäli edunsaajan tulot ylittävät 70 % keskipalkasta eikä eläkettä makseta, mikäli ansiot ylittävät 130 % keskipalkasta.

Vuonna 2013 vähimmäisperhe-eläke oli 831,15 PLN kuukaudessa.

Täysorvoille myönnetään eläkekorotus, joka vuonna 2013 oli 382,50 PLN kuussa. Eläkekorotuksen taso on sidottu eläkeindeksiin.

Rahastoeläke

Edunjättäjän rahastoeläkkeen pääomasta puolet siirretään lesken omaan rahastoeläkkeeseen, toinen puoli taas siirretään edunjättäjän nimittämälle henkilölle, joka voi myös olla leski. Jos edunjättäjä ei ole nimennyt henkilöä, kohdellaan tätä toista puolta pääomasta normaalien perimissääntöjen mukaan.

Hautausavustus (Zasilek pogrzebowy)

Hautausavustus voidaan myöntää edunjättäjän lähiomaiselle hautauskulujen kattamiseksi. Hautausavustus maksetaan kertasuorituksena ja se on määrältään 4000 PLN. Avustus myönnetään vain jos edunjättäjällä oli kuollessaan oikeus työeläkkeeseen.

Lisäeläkkeet

Vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen on mahdollista työnantajakohtaisissa PPE-eläkejärjestelmissä (PPE, Pracownicze Programy Emerytalne). Nämä järjestelmät ovat aina maksuperusteisia ja täysin rahastoituja. Vuonna 2012 näissä järjestelmissä oli vakuutettuna noin 350 000 henkilöä. Vakuutusmaksuille on asetettu vuosittainen 17 000 PLN katto. Työnantaja voi maksaa lisävakuutusmaksua korkeintaan 7 % työntekijän palkasta.

Henkilökohtaiset IKE-eläketilit (Indywidualne Konto Emerytalne) mahdollistavat taas jokaisen yksilöllisen lisäeläkesäästämisen. Yksittäinen henkilö voi maksaa tililleen maksuja enintään 11 200 PLN:n arvosta. Lisäeläkemaksut ovat verovapaita. Vuonna 2013 aktiivisia tilejä oli 820 000, ja keskimäärin niihin maksettiin vakuutusmaksuja 3 100 PLN. Pääomalle saatava tuotto on verovapaata.

Näiden lisäksi vuodesta 2012 alkaen kaikilla yli 16-vuotiailla on ollut mahdollista säästää henkilökohtaisille IKZE-eläkevakuutustileille (Indywidualne Konto Zabezpieczenia Emerytalnego). Maksukatto on 4 500 PLN vuodessa. Vuonna 2013 IKZE-tilejä oli noin 500 000, joihin oli talletettuna 120 miljardia PLN. Keskimäärin IKZE-tilille maksettiin eläkevakuutusmaksuja 1 100 PLN. Pääomalle saatavasta tuotosta maksetaan 10 %:n vero.

Indeksiturva

Eläkkeisiin tehdään indeksikorotus vuosittain maaliskuussa. Indeksikorotus seuraa yleistä kuluttajahintakehitystä lisättynä vähintään 20 %:lla keskimääräisestä palkkakehityksestä. Vuoden 2014 indeksikorotus oli 1, 6 %.

Yleensä myös vähimmäiseläkkeitä tarkistetaan indeksikorotuksen yhteydessä.

Verotus

Eläkkeet ovat verotettavaa tuloa. Puolassa on kaksiportainen verojärjestelmä; veroprosentti on 18 aina 85 550 PLN:n vuosituloihin asti. Tämä raja vastaa noin kaksinkertaista maan keskipalkkaa. Ylittävien tulojen osalta veroprosentti nousee 32 %:iin.

Eläkkeistä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Aiheesta muualla: