Tiedote

Onko eläkejärjestelmä reilu nuorille – pitäisikö tulevaisuuden rahoitustaakkaa jakaa tasaisemmin sukupolvien kesken? Eläkekomiteassa ongelmaa ratkovat STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto, freelancetoimittaja Jari Hanska ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.

Eläkekomitea-podcastin toimittaja Tuija Siltamäki katsoo eläkemaailmaa ulkopuolisin silmin. Uusin Työeläke-lehti kertoo, että häntä kiinnostaa erityisesti sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

Vuoden 2019 loppuun mennessä 930 000 suomalaista oli ansainnut itselleen työeläkeoikeutta lastenhoidosta. Luvut käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen ennakkotiedoista.

Suomi tarvitsee vauvoja – voiko niitä tehdä politiikalla, miten? Eläkekomitean ensimmäisessä jaksossa ongelmaa ratkovat Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa, keskustan kansanedustaja Eeva Kalli ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.

Suomalaisten luottamus eläketurvaan on vahvistunut edellisvuodesta. Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi edelleen eläkemaksujen nostaminen. Vain joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen. Koronakriisi ei ole juuri vaikuttanut mielipiteisiin.

Työeläke-lehden kesäkuun numerossa puhutaan rahasta. Lehti vertaili työeläkevakuutusyhtiöiden tilinpäätöksiä ja kertoo, mitä eläkkeiden hoitaminen maksaa. Myös koronakriisistä aiheutuvaa hintalappua on alustavasti haarukoitu.

Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.

Mielenterveyden syyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kääntyivät selvään nousuun vuonna 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Tuorein Työeläke-lehti kokosi koronapandemian vaikutuksia eläkejärjestelmään. Akuuttia vaikutusta ei ole, vaan eläkkeet maksetaan tileille normaalisti taloutta ja yhteiskuntaa juuri nyt lamaannuttavista poikkeustoimista huolimatta.

Vuoden 2019 lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 25 000 henkilöä, 6 000 enemmän kuin vuonna 2018. Lähes kaikki ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen 50 prosentin suuruisena. Keskimääräinen osittainen vanhuuseläke oli 800 euroa ja mediaani 720 euroa kuukaudessa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.