Tiedote

Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.

Riskit lisääntyvät ja osakepaino kasvaa tulevan sijoitusuudistuksen myötä. Työeläke-lehden haastattelussa Risto Murto muistuttaa, että uudistus on järkevä toteuttaa asteittain ajallisesti hajauttaen.

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.

Eläkeuudistuksen ratkaisijana Ilkka Oksalalla oli kaksoisrooli eläkeneuvotteluissa: toinen käsi heilutti uskollisesti elinkeinoelämän sauvaa ja toinen tahditti osapuolia keskinäiseen sopimukseen. Oksalan henkilöhaastattelun lisäksi Työeläke-lehti avaa tuoreeltaan eläkeuudistukseen liittyviä monia näkökulmia.

Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.

Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.