Tiedote

Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.

Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Jo kolmekymppisiä kiinnostaa, paljonko tienatusta palkasta kertyy eläkettä ja milloin pääsee eläkkeelle. Juuri ilmestyneen Työeläke-lehden teemanumero on suunnattu tiedonhaluisille nuorille aikuisille.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 208 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,3 prosenttia. Hyvää ansiokehitystä kuitenkin varjostaa nuorten työmarkkinoille pääsyn vaikeutuminen. Uusien työeläkevakuutettujen määrä on laskenut kymmenen prosentin vuositahtia, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) palkkatilasto.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kahdeksanneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus heikkeni yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomi arvioidaan edelleen maailman parhaimmaksi.

Työeläke-lehdessä tulevaisuudentutkija Sari Stenfors katsoo kannustavin silmin tulevaisuuteen. Myönteisten tulevaisuuskuvien tärkein polttoaine on toivo. Siitä puhuessaan tutkijan silmiin syttyy innostuksen kipinä.

Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.

Riskit lisääntyvät ja osakepaino kasvaa tulevan sijoitusuudistuksen myötä. Työeläke-lehden haastattelussa Risto Murto muistuttaa, että uudistus on järkevä toteuttaa asteittain ajallisesti hajauttaen.

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.