Blogilistaus
28.11.2022 Noora Allenius

EU:n sosiaaliturva-asetukset ohjaavat EU-maiden viranomaisia ulkomaantyön vakuuttamisen A1-todistusratkaisuissa. Asetusten säännöt antavat kuitenkin jäsenmaille mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille ja harkinnanvaraa ratkaisuja tehtäessä. Muuttunut maailmantilanne haastaa myös ulkomaan työn säännöksiä sekä lisää erimielisyyksiä maiden välillä.

Eläketurvakeskuksesta on tänä vuonna haettu ennätysmäärä A1-todistuksia eli todistuksia Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaantyön aikana. Mistä kasvanut määrä kertoo? Ainakin siitä, että Suomesta lähdetään entistä enemmän ulkomaille työskentelemään: työprojekteihin, etätöihin tai kokeilemaan yritystoiminnan laajentamista.

Yhtenä syynä A1-todistusmäärien kasvuun on myös Euroopassa viime vuosina lisääntynyt työntekijöiden ja yritysten valvonta. Valvonta näkyy erilaisten tarkastusten muodossa, sanktioiden asettamisella ja muiden lainsäädännöllisten keinojen tehostamisella. Valvonnasta seuraa epäselvyyksien selvittelyä, jos asiakirjat eivät ole kunnossa tai jokin niissä herättää viranomaisten epäilyksiä.

Työelämän muutokset haastavat sääntöjä

Tilanne ei ole kuitenkaan niin selkeä kuin sen pitäisi olla. A1-todistusratkaisut perustuvat EU:n sosiaaliturvasääntöihin, joita sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Sääntöjen avulla ratkaistaan, minkä maan sosiaaliturvaan henkilö kuuluu ulkomailla työskentelyn aikana ja mihin maahan työnantaja maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Ratkaisulla on siis iso merkitys niin työntekijälle kuin työnantajallekin.

EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan ulkomailla työskentelevän henkilön sosiaaliturva ratkeaa muun muassa työnteon pituuden, asuinmaan, työntekoroolin ja työnantajan kotipaikan perusteella. Mikään näistä ei aina ole itsestään selvää. Ollaanko freelancerina vai työntekijänä liikkeellä, missä yrittäjän intressien keskus sijaitsee? Työskennelläänkö yhdessä maassa vai sittenkin säännöllisesti useammassa maassa, miten työmatkat huomioidaan? Onko työntekijä ulkomailla lomalla vai etätöissä, vai molempia?

Vaikka säännöt ovat samat kaikille maille, ovat ne pitkän ajan kuluessa ja pitkien neuvottelujen ja kompromissien tuloksena syntynyttä lainsäädäntöä eivätkä ne siten ole täysin yksiselitteisiä. Ylätason sääntöjä varten on tehty paljon ohjeita ja suosituksia, mutta ne eivät ole jäsenmaita sitovia.

Säännöt antavat siten tilaa harkinnalle ja tulkinnalle. Työelämä myös muuttuu jatkuvasti, joten useita vuosia tai vuosikymmeniä sitten syntyneet säännöt eivät välttämättä vastaa nykypäivän työelämän haasteisiin.

Lisääntynyt A1-todistusten määrä on kasvattanut myös maiden välisiä selvittelyjä ja erimielisyyksiä. Näitä tulisi selvittää yhteistyöllä, mutta aina se ei ole helppoa. Tästä kertoo myös se, että A1-todistuksiin liittyviä tapauksia on ollut yhä useammin unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä. Erityisesti esiin on noussut virheiden ja väärinkäytösten vaikutusten pohdinta: onko A1-todistus saatu petoksen avulla, onko todistuksen taustalla virheitä viranomaisten puolella? Myös todistusväärennökset työllistävät viranomaisia ympäri Eurooppaa.

Suomessa kansainvälisesti hyvä tilanne

Suomella on mennyt hyvin kansainvälisessä vertailussa ulkomaantyön vakuuttamisen ratkaisuissa. Vain harvoin linjaamme on kyseenalaistettu, asiakaspalvelu ja ratkaisutoiminta ovat nopeita ja sujuvia sekä yhteydet maailmalle toimivat.

Eläketurvakeskus on mukana maailman muutoksessa hakemassa käytännön ratkaisulinjoja ja kehittämässä niitä pitkällä aikavälillä. Ohjeet työnantajille ja työntekijöille on oltava selkeät. Pidämme myös huolta laajasta kansainvälisistä verkostoistamme ja vaikutamme eri areenoilla.

Perustehtävämme on välittää tietoa asiakkaillemme säännöistä ja muutoksista sekä kuunnella herkällä korvalla toiveita. Marraskuun puolivälissä pidetty vuosittainen ulkomaantyön vakuuttamisen työnantajainfo keräsi linjoille ennätysmäärän asiakkaitamme. Tiivistimme infoon keskeisiä asiakkaitamme askarruttavia asioita sekä kerroimme muutoksista. ETK:lta on myös mahdollisuus aina kysyä omasta tilanteesta tai vaikka tilata ulkomaantyön koulutusta omaan yritykseen.

Yksi keskeinen viimeaikainen muutos on se, että A1-todistuksen hakemista suositellaan vastaisuudessa myös lyhyissä, alle kuukauden, kestävissä ulkomaantöissä. Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka reagoimme uusiin työtilanteisiin, kuten lisääntyneeseen ulkomailla tehtävään etätyöhön, sekä kuinka selkeytimme ohjeistustamme yrityksille ja työnantajille.

Lue lisää (linkkejä muokattu 24.4.2023)

Kommentit (2)

  1. Hei
    Valtion virkamiehet käyvät 1 – 5 päivän kokouksissa EU-maissa, (myös kolmansissa maissa).
    Pitääkö A1-todistus ottaa myös tällaisiin jopa yhden päivän ulkomaan kokousmatkoihin?

  2. Hei, A1-todistuksen hakeminen työmatkoille koskee myös virkamiehenä työskenteleviä henkilöitä, vaikka käytännössä sosiaalivakuutusmaksuihin tai työsuojeluun kohdistuvia tarkastuksia ulkomailla vähemmän suunnataan valtion palveluksessa työskenteleviin henkilöihin. Virkamiehenä työskentelevä henkilö voi kuitenkin yhtälailla sairastua tai joutua työtapaturmaan ulkomaantyönsä aikana, jolloin A1-todistus on tarpeen.

    Virkamatkojen pituudella tai matkan tarkoituksella ei ole merkitystä vaan työnantajan tulee hakea A1-todistusta myös lyhyemmille työmatkoille, jotka suuntautuvat EU/ETA-maihin, Sveitsiin tai Iso-Britanniaan. Jos virkamiehellä on useita työmatkoja vuodessa näihin maihin, työnantaja voi hakea yhden A1-todistuksen, joka voidaan myöntää virkamiehille enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Useissa maissa työskentelyyn myönnetty A1-todistus kattaa kaikissa EU-maissa työskentelyn todistuksen voimassaoloajan.

    Virkamiehet kuitenkin poikkeavat työntekijöistä sosiaaliturvasopimusmaiden osalta. Valtion palveluksessa työskenteleville virkamiehille työnantajan tulee hakea todistusta vain seuraaviin sosiaaliturvasopimusmaihin: Israel, Kiina, Etelä-Korea, Intia ja Japani.

    Jos virkamies työskentelee muussa maassa kuin yllä mainituissa sosiaaliturvasopimusmaissa tai EU/ETA-maissa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa työnantajan ei tarvitse hakea Eläketurvakeskukselta todistusta. Tällöin asioidaan pelkästään Kelan kanssa ja noudatetaan Kelan ohjeistusta ulkomaantyön ilmoittamisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.