Blogilistaus

Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.

Syntyvyyden lisäksi väestöennusteessa pitää ottaa kantaa myös kuolevuuteen sekä rajat ylittävään muuttoliikkeeseen. Tässä blogissa keskityn syntyvyyteen, vaikka erityisesti myös muuttoliikkeen ennustaminen pitkällä aikavälillä on hankalaa.

Tuoreessa syntyvyysskenaarioraportissa esitettiin kaksi erillistä skenaariota A ja B. Ensisijaisessa skenaariossa A syntyvyyden aleneminen johtuu osittain lasten saannin lykkäämisestä. Kun lykkäyksen vaikutus poistuu, syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku palautuu muutaman vuoden takaiselle tasolleen (1,6). Toissijainen skenaario B puolestaan on tehty yksinkertaisemmilla oletuksilla, ja se on varsin lähellä Tilastokeskuksen väestöennustetta. Sekä skenaariossa B että Tilastokeskuksen väestöennusteessa tulevien vuosien kokonaishedelmällisyysluku pysyy lähtökohtaisesti lähtövuoden tasolla.

Yhteinen tilannekuva

Pitkän aikavälin laskelmien oletusten valinta on vaikea tehtävä. Lähtökohtana on, että laskelmien laadintahetkellä käytettävissä olevaa tietoa käytetään mahdollisimman perusteellisesti hyväksi. Vakiintuneen käytännön mukaisesti Eläketurvakeskus asettaa taloudelliset oletukset käytössä olevan lähdemateriaalin perusteella. Sen sijaan peruslaskelman väestöoletuksena on käytetty vakiintuneesti Tilastokeskuksen väestöennustetta. Kynnys vaihtaa tällaista vakiintunutta käytäntöä on korkea, jottei peräkkäisten laskelmien vertailtavuus vaarantuisi.

Tilastokeskuksen väestöennustetta käyttävät myös monet muut suomalaiset toimijat. Kun tilannekuva on yhteinen, on yhteiskunnallista keskustelua helpompi käydä.

Eläketurvakeskus tekee laskelmia myös vaihtoehtoisilla väestöoletuksilla. Pitkän aikavälin laskelmien yhteydessä on julkaistu vaihtoehtolaskelmia eri kuolevuus-, syntyvyys- ja muuttoliikeoletuksilla. Laadimme eläkelaskelmia myös EU:n ikääntymistyöryhmälle Eurostatin väestöennusteen pohjalta. Tämän lisäksi olemme tehneet erillisjulkaisuja väestötekijöiden vaihtoehtoisten kehitysten vaikutuksista.

Tilastokeskuksen väestöennusteen vahvuutena voi pitää sen menetelmällistä yksinkertaisuutta. Koska oletukset valitaan varsin mekaanisesti, ei subjektiivista harkintaa tarvita kovinkaan paljoa. Tämän väestöennusteen lähtökohtana on näyttää, mitä tapahtuu, jos nykyinen väestökehitys jatkuu. Pohjalla oleva ajatusketju on siis varsin samanlainen kuin Eläketurvakeskuksen eläkelaskelmissakin.

Lue lisää:

Kommentit (3)

  1. Eläkemaksujen ”korotuspaineet”? Tarkoittaako ETK korotuspaineilla sitä, että
    noin 20-25 vuoden kuluttua työikäisten määrässä näkyvä nykyinen syntyvyyden lasku aiheuttaa niitä korotuspaineita? Mikä on tuolloin ELÄKERAHASTOJEN EUROMÄÄRÄ? Käytetäänkö rahastojen tuottoa ja missä määrin POISTAMAAN korotuspaineet? Puhuminen korotuspaineista ilman visiota rahastojen merkityksestä on vastuutonta viestintää.

  2. Hienoa että ETK on johtavien väestötieteilijöiden kanssa selvittänyt syntyvyysskenaarioita. Silti olen tyytyväinen, että peruslaskelmassa ETK vastakin pitäytyy Tilastokeskuksen väestöennusteeseen syistä, jotka Heikki Tikanmäki toi esiin blogissa. Kun oletuksiin liittyviä herkkyyslaskelmia jatkossakin tehdään, niin niissä lienee mahdollista hyödyntää skenaariolaskelmien tuloksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.