Mikä on työkyvyttömyyseläkkeiden merkitys työurille?

Työurat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pidentyneet. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Onko näiden muutosten välillä yhteyttä?

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa tarkastelimme työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa vuosina 2005–2014. Työkyvyttömyyseläkeaikaa kuvattiin työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odotteella. Tämä odote kertoo, kuinka pitkään tietyn ikäisen henkilön voidaan keskimäärin odottaa olevan työkyvyttömyyseläkkeellä, jos kuolleisuus ja ikäryhmittäinen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus pysyvät samalla tasolla kuin ne ovat mittaushetkellä.

Vuosien 2005 ja 2014 välillä 25-vuotiaan henkilön työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote aleni 2,25 vuodesta 1,88 vuoteen. Kymmenen vuoden aikana odotettavissa oleva työkyvyttömyyseläkeaika lyhentyi siis 0,37 vuodella eli runsaalla neljällä kuukaudella.

Sukupuolten välinen ero kaventunut

Miehillä työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika oli pidempi kuin naisilla, mutta sukupuolten välinen ero kaventui tarkastelujakson aikana. Vuonna 2005 miesten työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan odote oli 2,40 vuotta ja vuonna 2014 1,95 vuotta. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika lyhentyi 2,11 vuodesta 1,81 vuoteen.

Naisilla mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa kuin miehillä. Mielenterveysongelmissa sukupuolieroon vaikuttavat erityisesti masennuksen perusteella myönnetyt eläkkeet. Sen sijaan muut somaattiset sairaudet kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat työkyvyttömyyseläkeaikaa erityisesti miehillä. Tähän vaikuttivat erityisesti verenkiertoelinten sairauksien sekä vammojen ja tapaturmien vuoksi myönnetyt eläkkeet.

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika väheni kaikissa sairausryhmissä, mutta mielenterveysongelmista aiheutuva työkyvyttömyyseläkeaika väheni kuitenkin vähemmän kuin somaattisten sairauksien perusteella myönnetty aika.

Kohentunut terveys ja työelämän parannukset vaikuttavat

Pikemminkin kuin työkyvyttömyyseläkekausien lyheneminen, työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden aleneminen. Tähän lienee osaltaan vaikuttanut kansanterveyden kohentuminen ja sairauksien entistä tehokkaampi hoito.

Myös työelämän muutoksilla on voinut olla vaikutusta. Työssä jatkamista on viime vuosina pyritty edistämään työpaikkojen käytäntöjä, terveydenhuoltoa ja lainsäädäntöä muuttamalla. Työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmä esitti vuonna 2010 useita työelämän laatuun liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli työurien pidentämien. Työryhmän arvio oli, että esitysten tehokas toteuttaminen voisi puolittaa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden ja nostaa eläkkeellesiirtymisikää runsaalla vuodella.

Vaikka alkavuuden puolittuminen vaikuttaa kovalta tavoitteelta, on työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden aleneminen viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut erittäin nopeaa. Kun vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin prosentti työeläkevakuutetuista, oli työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vuonna 2014 jo alle 0,7 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan vaikutus työuriin?

Onko työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan väheneminen sitten johtanut työurien pitenemiseen? Tähän kysymykseen on vaikea vastata. Jos ihmiset eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä, he ovat jossakin muussa työmarkkinatilanteessa: työssä, työttömänä tai jossakin muussa työn ulkopuolisessa tilassa. Yksittäisen ihmisen kohdalla ei kuitenkaan voida tietää, missä hän olisi siinä hypoteettisessa tilanteessa, että hän ei olisi työkyvyttömyyseläkkeellä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvillä on keskimääräistä enemmän myös työttömänä vietettyä aikaa. Siten on uskottavaa, että ilman työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät olisivat ainakin osan ajasta työttöminä tai muissa työn ulkopuolisissa tiloissa. Näin ollen kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika ei ole pois työllisestä ajasta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika on kuitenkin vähentynyt erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä, joissa työllisyysaste on puolestaan noussut. Tämä viittaa siihen, että työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyn ajan väheneminen on voinut johtaa korkeampaan työllisyyteen.

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika on vähentynyt, leikkaa työkyvyttömyyseläkeaika joka tapauksessa huomattavan siivun mahdollisista työurista. Kahden vuoden työkyvyttömyyseläkeaika vastaa noin viittä prosenttia 25-vuotiaan jäljellä olevan työuran pituudesta.