Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta

Syntyvyyden lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. Maahanmuuton lisäys helpottaisi maksupainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä. Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta, käy ilmi muuttoliikettä havainnollistavista laskelmista.

Eläketurvakeskus (ETK) on arvioinut nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen skenaariolaskelmilla. Laskelmien lähtökohtana on ETK:n vuosia 2019–2085 koskeva pitkän aikavälin laskelmien perusura. Sitä muunnellaan lisäämällä ja vähentämällä eri skenaarioissa maahanmuuttoa 10 000 henkilöllä vuodessa. Yhtenä skenaariona oli myös maastamuuton väheneminen.

Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.

ETK:n peruslaskelman lähtökohta on Tilastokeskuksen väestöennuste (2018). Jos väestö kehittyy sen mukaisesti, työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla.

Väestöennusteessa nettomaahanmuutoksi oletetaan 15 000 henkilöä vuodessa. Jos sen sijaan nettomaahanmuutto olisi 25 000 henkilöä vuodessa, työeläkemaksun nostopaine helpottaisi noin kaksi prosenttiyksikköä laskentajakson lopussa. Lähivuosikymmeninä eläkemaksua alentaisi eniten skenaario, jossa maastamuutto vähenee merkittävästi.

– Nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi kompensoida alentuneen syntyvyyden aiheuttamaa työeläkemaksun korotuspainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta. Jos nettomaahanmuutto vähenisi 5 000 henkilöön vuodessa, eläkkeensaajien määrä suhteessa työllisiin kasvaisi ja työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan jo 2030-luvulla.

Laskentajakson lopussa työeläkemaksu olisi yli kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa suurempi.

Maahanmuuttajien työllistymisessä eroja

Havainnollistavia skenaarioita varten maahanmuuttajat jaettiin syntymämaan perusteella kolmeen ryhmään toteutuneiden työllisyysasteiden perusteella. Jaottelussa hyödynnettiin lähtömaiden inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), joka on yhteydessä maahanmuuttajien työllisyysasteisiin. Kolmessa eri skenaariossa lisämaahanmuutto tulee pelkästään yhdestä maaryhmästä.

Hyvin ja keskinkertaisesti työllistyvien ryhmistä tuleva lisämaahanmuutto laskisi työeläkemaksua 2040-luvun puolivälissä noin prosenttiyksikön peruslaskelmaa alemmas.

Heikommin työllistyvien ryhmästä tuleva maahanmuutto alentaisi työeläkemaksua muita korkean maahanmuuton skenaarioita vähemmän aina 2060-luvun lopulle saakka.

Pitkällä aikavälillä eri skenaariot lähenevät toisiaan ja lähtömaiden väliset työllisyyserot häviävät. Työeläkemaksu on tämän vuoksi laskentajakson lopussa noin kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi kaikissa kolmessa maahanmuuttoskenaariossa.

– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.

Skenaariot muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen

• Skenaariolaskelmat havainnollistavat maahan- ja maastamuuton vaikutusta eläkejärjestelmän kestävyydelle.
• Skenaariot eivät ole ennusteita tai suosituksia.
• Maahanmuuttajaryhmien ja kantaväestön erot skenaarioissa perustuvat hallinnollisista rekistereistä saatuihin toteumatietoihin.

Lasketut kuusi skenaariota:

• Peruslaskelma: Nettomaahanmuutto 15 000 hlöä vuodessa
• 1.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maahanmuuttajia kaikista ryhmistä
• 1.2: Nettomaahanmuutto 5 000 hlöä vuodessa
• 2.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat hyvin työllistyvien ryhmästä
• 2.2: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat keskinkertaisesti työllistyvien ryhmästä
• 2.3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat huonosti työllistyvien ryhmästä
• 3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maastamuutto vähenee 10 000 hlöllä vuodessa

Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen. Eläketurvakeskuksen raportteja 9/2019

Bloggaus: Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin? (Tuija Nopola)

Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi

Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi