Maahanmuutto lisää työeläkejärjestelmän kestävyyttä

Suurin osa nykyeläkeläisten eläkkeistä maksetaan nykyisten työssäkäyvien maksuilla. Vastaavasti tulevat sukupolvet maksavat valtaosan nykyisten työikäisten eläkkeistä. Tämän takia syntyvyys ja rajat ylittävä muuttoliike ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä.

Koko työeläkejärjestelmässä on noin 180 miljardia euroa rahastoja ja karttuneita eläkeoikeuksia on noin 640 miljardia. Työeläkejärjestelmän rahastointiaste on siis noin 28 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että 28 prosenttia eläkkeistä voidaan kustantaa olemassa olevilla varoilla ja niistä saatavilla sijoitustuotoilla. Loput 72 prosenttia jo karttuneista eläkkeistä ja kaikki tulevaisuudessa karttuvat eläkeoikeudet täytyy siis kustantaa tulevilla eläkemaksuilla.

Näitä tulevaisuuden eläkemaksuja maksavat Suomen nykyisen väestön lisäksi tulevaisuudessa syntyvät ikäluokat sekä maahan muuttavat henkilöt.

Työllisyysaste vaikuttaa nopeasti, työikäisten määrä pidemmällä aikavälillä

Muutaman vuoden tähtäimellä työllisten lukumäärään vaikuttaa keskeisimmin työllisyysaste. Kymmenien vuosien perspektiivillä olennaisempaa on kuitenkin työikäisen väestön määrä.

Työikäisten määrä voidaan ennustaa hyvin luotettavasti 18 vuoden päähän, koska nuorimmatkin aikuisikäluokat ovat jo syntyneet. Tällöin hankalimmin arvioitava tekijä on muuttoliike. Tätä pidemmissä ennusteissa myös nuorten aikuisten lukumäärä perustuu käytettävään syntyvyysoletukseen.

Syntyvyys laskenut viime vuosina

Viime vuosina syntyvyys on laskenut Suomessa. Nykyisellä syntyvyyden tasolla jokaista naista kohti syntyy noin 1,7 lasta. Tämä on myös raportissa Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016 käytetty pitkän aikavälin syntyvyysoletus.

Aikaisempaan ennusteeseen verrattuna vauvoja syntyy seitsemän prosenttia vähemmän joka vuosi. Matalampi syntyvyys aiheuttaa eläkemaksun nostopainetta kuluvan vuosisadan puolivälistä alkaen. Tuossa vaiheessa nyt syntyvät ikäluokat ovat jo parhaassa työiässä.

Maahanmuutto paikkaa matalaa syntyvyyttä

Maahanmuutto voi osittain paikata matalaa syntyvyyttä. Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta maahanmuutto on hyvä asia, vaikka maahanmuuttajien työllisyysaste jäisikin kantaväestöä matalammaksi. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria työikäisiä, ja maahanmuuttajista vain työssä käyvät kartuttavat työeläkettä.

Raportissa esitetään vaihtoehtolaskelmat, joissa muuttovoitto on joko 50 prosenttia korkeampi tai matalampi kuin perusvaihtoehdon 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuttajat saavat myös Kelan eläkkeitä, mutta kaikesta huolimatta maahanmuuton vaikutus koko lakisääteisen eläkejärjestelmän kestävyyteen on laskelmien mukaan positiivinen.

Käyrät nousuun!

Tulevaisuuden syntyvyys ei kuitenkaan ole vielä kiveen hakattu, sillä syntyvyys on vaihdellut lähihistoriassa varsin paljon. Muun muassa 1990-luvun laman aikaan syntyvyys kasvoi. Tuolloin iskelmälaulaja Kikka lauloi ”pannaan käyrät taas kunnolla nousemaan”. Samat opit voisi ottaa käyttöön myös nykyisessä tilanteessa.

Lakisaateiset_elakemenot

Lisätietoa: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016. Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016

4 kommenttia
  1. Matti Sillanpää
    Matti Sillanpää says:

    Hyvä kirjoitus, joka selventää, että maksamamme eläkkeen maksukyky riippuu pääosin eläkemaksusummasta, joka kerätään eläkkeen maksuajan palkoista. Ei ole siis samantekevää minkä suuruisista palkoista niitä silloin maksetaan ja mikä on silloin maksajien määrä suhteessa eläkeikäisiin.

    Eläkelaskelman lähtökohdista jää sen takia huolestuttamaan syntyvyyskehitys ja usein esitetty oletus, että syntyvyysvaje saadaan paikattua maahanmuutolla.

    Väestöllisesti stabiili syntyvyys on 2,1 lasta per nainen. Toissa vuonna syntyvyys oli 1,71 eli lähellä ETK:n laskelman pohjana olevaa Tilastokeskuksen ennusteen 1,7:ää. Viime vuonna syntyvyys oli 1,65 ja tänä vuonna todennäköisesti alle 1,6. Nykysuunnalla syntyvyys on muutamassa vuodessa 1,5. Viimeistään se lisää painetta nostaa eläkemaksuja nyt esitetystä.
    http://tilastokeskus.fi/til/synt/2015/synt_2015_2016-04-14_tie_001_fi.html
    http://tilastokeskus.fi/til/vamuu/2016/09/vamuu_2016_09_2016-10-25_kuv_001_fi.html

    Maahanmuuttajat työllistyvät täällä kasvaneita useammin matalapalkka-aloille ja hitaammin.
    http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf
    Onko laskelmissa huomioitu, että jatkuva maahanmuutto tuottaa näillä näkymin syntyvyyttä pienemmän vero- ja eläkemaksusumman tulevaisuuteen? Onko verrattu paljonko jatkuva kotouttaminen ja tulkkaustarve sitoo resursseja? Jos syntyvyysvajetta korvaavassa maahanmuutossa työurat jäävät syntyperäistä väestöä lyhyemmiksi, miten se vaikuttaa väestön sosiaaliturvan (=verokertymän) tarpeeseen tulevaisuudessa?

    Jos syntyvyysvaje johtuu jo pitkään heikennetystä perhepolitiikasta, niin onko eettisesti kestävällä pohjalla korvata vajetta tietoisesti maahanmuutolla meitä köyhempien maiden kouluttamista ihmisistä? Etenkin jos koulutus jää täällä vajaasti hyödynnetyksi?

    Kirjoittajan kanssa on helppo olla samaa mieltä viimeisen kappaleen ”Käyrät nousuun!” tavoitteesta. Kun luottamus lasten kanssa pärjäämiseen kasvaa, paranee sekä kantaväestön, että maahanmuuttajien edellytykset saada toivomansa määrä lapsia. Se auttaa sekä lapsia saaneita, että lapsettomaksi jääviä saamaan lisää tulevia maksajia eläkkeittensä rahastoimattomalle pääosalle.

  2. Heikki Tikanmäki
    Heikki Tikanmäki says:

    Kiitos Matti Sillanpää asiantuntevasta kommentista. Näissä laskelmissa on tarkasteltu maahanmuuttoa vain eläkejärjestelmän (työeläkkeet ja Kelan eläkkeet) näkökulmasta katsottuna. Emme ole siis ottanee kantaa muuhun sosiaaliturvaan tai laajemmin julkisiin menoihin. Laskelmissa on huomioitu, että tulevat maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä heikommin. Muuten heidän ei oleteta eroavan samanikäisistä ja samaa sukupuolta olevista henkilöistä.

    Kommentissa mainitut eettiset kysymykset ovat varmasti relevantteja, mutta jätän niiden pohtimisen suosiolla itseäni viisaampien tehtäväksi. Henkilökohtaisesti olen Sillanpään kanssa samaa mieltä, että syntyvyyden kasvattaminen olisi lisämaahanmuuttoa parempi tapa turvata tulevaisuuden eläkemaksupohja.

  3. Lauri Saukkoriipi
    Lauri Saukkoriipi says:

    Tikanmäen kirjoituksessa lähestytään tärkeitä kysymyksiä: Miten eläkkeet turvataan tulevaisuudessa ja mistä eläkerahat tulevat? Kirjoituksen mukaan eläkkeet kustannetaan 28 prosenttisesti rahastoinnilla ja ”loput” 72 % eläkemaksuilla.
    Kun halutaan laskea eläkemaksujen painoarvo eläkkeiden turvaamisessa, on otettava huomioon, että eläkemaksuilla on vastaava osuus myös rahastoinnin kartuttamisessa. Eläketurvakeskuksen TyEL -laskelmissa 2015 – 2085 eläkkeet maksetaan 90 prosenttisesti työpalkkojen perusteella ja rahastoinnin merkitys on vain 10 %.

    Kuten Tikanmäki artikkelissaan Eläketurvakeskuksen tulisi keskittyä siihen, miten voidaan huolehtia palkkakertymästä, eikä pelkästään rahastoinnin varmistamiseen.
    Rahastointiin panostaminen on kaikki poissa yllä mainitusta 90 prosentin tukijalasta ja rapauttaa eläkkeiden rahoituspohjaa.
    Mikään katastrofi eläkeläisille ei olisi, vaikka rahastot häviäisivät bittien taivaaseen. Eläkkeitähän voitaisiin laskea 10 prosenttia. Onhan tuota laskua tapahtunut jo pitempään eläkkeellä olleilla verrattuna alkaviin eläkkeisiin ja se on Etk:n mielestä oikein.

  4. Heikki Tikanmäki
    Heikki Tikanmäki says:

    Selvennykseksi Lauri Saukkoriivelle, että esitettyjen lukujen pointtina on vain ja ainoastaan suhteuttaa työeläkevarat kartutettujen eläkeoikeuksien määrään. Tässä blogissa esitetyissä luvuissa on mukana TyEL:n lisäksi kaikki muutkin työeläkelait, mutta lakikohtaiset luvut löytyvät myös raportistamme.

    Rahastojen ylläpitämisen merkityksestä on tässä samassa blogissa julkaistu Jukka Rantalan hyvä kirjoitus aiemmin tänä vuonna: https://www.etk.fi/miksi-elakerahastojen-annetaan-kasvaa/

Kommentointi on päättynyt.