Kyllä vai ei eläkeuudistukselle? Sveitsissä kansanäänestyksen tulos ratkaisee

Sveitsin parlamentti pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun eläkeuudistuksesta, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä. Vaikka uudistus on kattava, se on pitkällä aikavälillä riittämätön. Uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja suoraviivainen kytkös elinajanodotteeseen.

Kansan päätettävänä on kaksi esitystä. Eläkeuudistuspaketin lisäksi kansalta kysytään 24.9. hyväksyvätkö he lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi esitetyn arvonlisäveron korotuksen nykyisestä 8 prosentista 8,3 prosenttiin. Uudistusta ei toteuteta, jos jompikumpi esityksistä kaatuu. Mielipidekyselyt povaavat esitysten menevän läpi niukasti.

Uudistus on kattava, mutta pitkällä aikavälillä riittämätön

Uudistus kohdistuu ensisijaisesti vanhuuseläkkeisiin. Lakisääteisen vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmän (AHV) lisäksi se tuo muutoksia 90 prosenttia palkansaajista kattavaan lailla pakolliseksi säädettyyn työmarkkinaeläkkeeseen (BVG). Viimeisin lakisääteisen vanhuuseläkkeen uudistus on vuodelta 1997, ja eräiden lähteiden mukaan kokonaisvaltaista uudistusta on yritetty saada aikaan siitä lähtien. Tähän väliin mahtuu yksittäisiä yrityksiä uudistaa työmarkkinaeläkkeitä, mutta useat niistä ovat kaatuneet viimeistään kansanäänestyksissä. Nyt näitä elementtejä on leivottu mukaan osaksi kokonaispakettia.

Eläkeuudistus lisää järjestelmien taloudellista kestävyyttä, mutta vaikutusten arvioidaan olevan riittäviä vain vuoteen 2030 asti. Monien muiden maiden uudistuksiin verrattuna uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja eläkkeen suoraviivaisempi kytkös elinajanodotteen muutokseen.

Naisten eläkeikä nostetaan 65:een ja vanhuuseläkeiästä joustava

Naisten vanhuuseläkeikä yhtenäistetään miesten eläkeiän kanssa ja se nousee asteittain nykyisestä 64:stä 65 ikävuoteen sekä lakisääteisessä (AHV) että pakollisessa (BVG) työmarkkinaeläkejärjestelmässä. Eläkeikää nostetaan siten, että se nousee kolme kuukautta kutakin ikäluokkaa kohden. Ensimmäinen ikäluokka, jota muutos koskee, ovat vuonna 1954 syntyneet. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta.

Vanhuuseläkeiästä tulee samalla joustava ikävälillä 62–70, ja eläke on mahdollista ottaa 20–80 prosentin suuruisena osaeläkkeenä. Nykyäänkin lakisääteisen vanhuuseläkkeen voi saada varhennettuna tai lykättynä, mutta uudistukseen verrattuna jäykemmin ehdoin.

Työmarkkinaeläkettä koskeva lainsäädäntö ei sen sijaan ole aiemmin sisältänyt määräyksiä joustavasta eläkeiästä. Useat eläkekassat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 58 vuoden iästä alkaen niin sanotun siirtymäeläkkeen turvin. Uudistus nostaa eläkeiän 62:een, mutta käytännössä eläkekassoille jää vielä mahdollisuus myöntää varhaiseläkkeitä 60 ikävuodesta alkaen.

Työmarkkinaeläkkeen tasoa leikataan

Työmarkkinaeläkkeet määräytyvät maksuperusteisesti. Työmarkkinaeläkkeet sopeutetaan elinajanodotteen kasvuun pienentämällä kerrointa, joka muuntaa työuran aikana kertyneen eläkepääoman eläkkeeksi. Toisin kuin vapaaehtoisissa eläkkeissä kerroin ei pakollisen eläketurvan osalta määräydy automaattisesti ja eläkerahastokohtaisesti, vaan poliittisen päätöksenteon kautta.

Kerrointa esitetään alennettavaksi asteittain nykyisestä 6,8 prosentista 6 prosenttiin vuosina 2019–2022. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun nykyään esimerkiksi 1 000 frangin pääomalla saa 68 frangin eläkkeen, niin jatkossa eläkkeen määrä on 60 frangia eli noin 12 prosenttia pienempi.

Tosin ikäkohtaisesti määräytyvää työmarkkinaeläkemaksua esitetään korotettavaksi eläkepääoman kasvattamiseksi ja eläketason säilyttämiseksi nykytasolla. Maksu nousisi 1 prosenttiyksiköllä 35–44 ja 45–54-vuotiaiden ikäryhmissä.

Työmarkkinaeläkkeen vakuuttamisen alatulorajaa alennetaan kattavuuden laajentamiseksi

Vakuutettavan ansiotulon vähimmäistulorajaa alennetaan kolmanneksella.  Vakuutettavan vuositulon raja alenee nykyisestä 21 150 frangista (EUR 18 500) 14 100 frangiin (EUR 12 300). Muutos kasvattaa eläkkeeseen oikeuttavien ansioiden määrää ja lisää eläkettä kerryttävää vakuutusmaksutuloa. Uudistus parantaa eritoten matalatuloisten ja osa-aikaisten työntekijöiden eläketurvaa.

Lakisääteiseen vanhuuseläkkeeseen tasokorotus

Työmarkkinaeläkkeen leikkausta kompensoidaan korottamalla lakisääteistä vanhuuseläkettä 70 frangilla (61 euroa) kuukaudessa. Korotetut määrät koskevat vuonna 2018 ja sen jälkeen myönnettäviä vanhuuseläkkeitä. Täyden vakuutusajan perusteella myönnettävä vähimmäiseläke nousee korotuksen seurauksena 6 prosenttia (1 245 frangiin) ja enimmäiseläke 3 prosenttia (2 420 frangiin). Uudistus sisältää myös erikseen aviopareille suunnatun eläketason korotuksen.

ALV:n korotuksen lisäksi vanhuuseläkemaksua korotetaan

ALV:n merkitys lakisääteisen vanhuuseläkkeen rahoituksessa kasvaa. Vuodesta 1999 lähtien määrätty osuus ALV:sta on ohjattu vanhuuseläkemenojen rahoittamiseksi. Nyt esitetty ALV:n korotus 8,3 prosenttiin tulisi voimaan 2021.

Vanhuuseläkkeiden tasokorotus kustannetaan korottamalla palkoista perittävää eläkemaksua 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2021. Vanhuuseläkemaksu on 8,4 prosenttia palkoista ja se on säilynyt muuttumattomana vuodesta 1975. Maksu ei yksinään riitä kattamaan eläkemenoja, vaan ALV:n lisäksi menojen kattamiseen käytetään myös muita verovaroja.

Lakisääteinen leskeneläke kohdistetaan leskille, joilla on lapsi

Uudistusehdotuksen mukaan lakisääteinen leskeneläke kohdennetaan jatkossa vain leskelle, jolla on lapsi. Tämä on jo käytäntö miesten kohdalla. Sen sijaan naisleskellä on lesken ikään ja avioliiton pituuteen sidottu mahdollisuus saada eläke ilman lapsia myös entisen aviopuolison jälkeen.

Lakisääteistä leskeneläkettä esitetään alennettavaksi nykyisestä 80 prosentista 60 prosenttiin edunjättäjän eläkkeestä. Lapseneläkettä puolestaan esitetään korotettavaksi 40 prosentista 50 prosenttiin.

Työmarkkinaeläkejärjestelmästä leskeneläke maksetaan yhtäläisin ehdoin sukupuolesta riippumatta ja se voidaan edelleen myöntää myös lapsettomalle leskelle, mikäli vaatimukset lesken iästä ja avioliiton pituudesta täyttyvät. Määrä on 60 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä.

Lisätietoa Sveitsin eläkeuudistuksesta:  Sveitsin liittovaltion sosiaalivakuutusviraston (Bundesamt für Sozialversicherungen) eläkeuudistuksen kotisivut.