Blogilistaus
10.7.2020 Jari Kannisto

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 72 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut lähes 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 2 000 hakemuksella. Pari kuukautta sitten koronan varjossa eläkehakemusten lisääntyminen näytti suurelta. Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut.

Vaikka koronapandemian voidaan perustellusti odottaa lisäävän tänä vuonna eläkehakuisuutta, sen yhteys hakemusmääriin ja niiden ajoittumiseen on toistaiseksi epäselvä. Yhtäältä hakemusmäärien nousu keväällä saattaa viitata koronaepidemiaan, samoin kesäkuussa hiipuneet hakijamäärät koronahuipun ohittamiseen. Toisaalta hakemusmäärien kehitykseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten vanhuuseläkkeen ikärajan nousu. Tänä vuonna eläkehakemuksia on tehty 2 700 (3,8 %) enemmän kuin vuosi sitten ja 1 800 (2,5 %) enemmän kuin vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.

Lisääkö korona osittaisen vanhuuseläkkeen hakijoita?

Tämän vuoden alussa osittaista vanhuuseläkettä haettiin viime vuotista vähemmän. Kun koronaepidemia oli Suomessa voimakkaimmillaan maalis-huhtikuussa, hakijamäärä nousi selvästi viime vuotta korkeammaksi. Sen jälkeen osittaisen vanhuuseläkkeen hakijamäärät ovat laskeneet touko-kesäkuussa viruksen hiipumisen tahdissa viime vuoden hakijamäärien alapuolelle. Kesäkuun loppuun mennessä osittaista vanhuuseläkettä on hakenut vajaat 7 000 suomalaista – määrä on likimain sama kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Vaikka hakemusmäärien muutokset ovat mukailleet kevään aikana koronatilanteen kehitystä, eläkehakuisuuteen vaikuttavat myös muut tekijät. Pandemia tulee vaikuttamaan talouskehitykseen myös syksyllä, mikä voi lisätä edelleen eläkehakemuksia virustilanteesta riippumatta. Osittainen vanhuuseläke voi tarjota helpotusta talousvaikeuksiin heti ja auttaa pahimman yli, mutta sillä on hintansa: nostettua eläkettä leikataan varhennusvähennyksellä, joka on enimmillään jo lähes 16 prosenttia. Vähennys pienentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Vanhuuseläkettä haettiin keväällä viime vuotta enemmän

Vanhuuseläke otetaan usein heti vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen. Ikäraja nousee vuosittain kolmen kuukauden portain, mikä vaikuttaa myös eläkehakemusten määriin eri kuukausina ja vaikeuttaa vertailua eri vuosien välillä. Tänä vuonna nuorimmat ikärajan täyttävät ovat syntyneet vuonna 1957. Heillä ikäraja on 63 vuotta 9 kuukautta, joten nyt heinä-syyskuussa vanhuuseläkkeen alaikärajaa ei saavuta kukaan. Viime vuonna vastaava aikaväli osui huhti-kesäkuulle, joten ikärajamuutos selittänee merkittävän osan vanhuuseläkehakemusten lisääntymisestä viime keväänä verrattuna viime vuoteen. Toki muitakin syitä voi olla. Tänä vuonna vanhuuseläkehakemusten määrä on ollut 10 prosenttia suurempi kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Taloustilanteen heikkenemisen seurauksena vanhuuseläkkeelle hakeutuminen lisääntynee myös eläkkeen alaikärajan yli työssä jatkaneilla. Jos töiden loppuminen uhkaa, työeläke antaa suojan tulojen romahtamiselta. Irtisanomistilanteissa lienee myös yleisempää ja hyväksytympää luopua ensin jo eläkeikään ehtineistä työntekijöistä.

Työkyvyttömyyseläkehakemukset viime vuoden tasolla

Parin viime vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt nousuun. Tänä vuonna ollaan toistaiseksi viime vuotisella tasolla. Koronaepidemia rasittaa myös henkisesti, mikä voi pahentaa mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja lisätä näin myös työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista. Vaikutukset heijastunevat eläkehakemuksiin vasta myöhemmin.

Kommentit (1)

  1. Yksi hakemusmääriin vaikuttava asia voi olla ollut myös työttömyysturvan muutokset. Työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika ei ole kulunut niiden lomautusten aikana, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei ole kulunut 1.7.2020 jälkeen myöskään muilla kokonaan tai osittain työttömillä. Yrittäjille on annettu määräaikaisesti oikeus työmarkkinatukeen vuoden 2020 loppuun asti.

    Se, että valtio paransi työttömyysturvaa koronan keskellä, voi viivyttää tänä vuonna monien sellaisten ihmisten eläkkeelle siirtymistä, jotka eivät ehtineet jäädä eläkkeelle jo sitä ennen. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saava saa työttömyysajastaan valtion maksamaa eläkekertymää. Jos jäi koronan myötä työttömäksi, ja aikoo siirtyä seuraavaksi eläkkeelle, on monelle taloudellisesti kannattavinta nostaa töistä poissa ollessaan kuitenkin ennen eläkkeelle siirtymistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joka voi olla tulevaa eläkettä parempi, ja joka parantaa tulevaa eläkettäkin. Niiden näkökulmasta, joilla ei ole mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, välitön eläkkeelle siirtyminen voi puolestaan olla kannattavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *