Harva kuntoutustukea saaneista palaa työelämään
Noin viidesosa kuntoutustuen aloittaneista palaa työelämään neljän vuoden kuluessa. Kahdella kolmasosalla eläke jatkuu ja useimmiten se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Osakuntoutustukea saavat tyypillisesti jatkavat työssä osa-aikaisesti eläkkeen rinnalla. Työhön palanneet ovat pääosin olleet työssä ennen kuntoutustuen alkua.
Noin puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään määräaikaisina eläkkeinä eli kuntoutustukina. Kuntoutustuki on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on heikentynyt sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Tuen saamisen taustalla on toive ja arvio siitä, että henkilö voisi palata työelämään hoidon tai kuntoutuksen avulla.
Selvitimme tutkimuksessamme, millaisia erilaisia polkuja kuntoutustukea saaneilla on – palaavatko he työelämään, jäävätkö työttömiksi vai siirtyvätkö pysyvästi eläkkeelle? Lisäksi halusimme selvittää, millaisia eri poluille siirtyneet henkilöt tyypillisesti ovat.
Eläkkeen jatkuminen yleistä kuntoutustuen jälkeen
Lähes kahdella kolmasosalla kuntoutustuen aloittaneista kuntoutustuki jatkui vähintään neljän vuoden ajan, ja monella heistä se muuttui toistaiseksi voimassa olevaksi eläkkeeksi. Suurin osa oli ollut työelämässä ennen kuntoutustuen alkamista, kun taas pienempi joukko oli ollut työttömänä tai muuten työelämän ulkopuolella.
Työelämästä kuntoutustuelle siirtyneet, joiden eläke jatkui useita vuosia, olivat keskimääräistä iäkkäämpiä ja korkeasti koulutettuja. Heidän työkyvyttömyyseläkkeensä oli myönnetty usein somaattisten syiden vuoksi. Osakuntoutustukea saavat jatkoivat usein työssä eläkkeen ohessa.
Työttömänä ennen kuntoutustukea olleet, joiden eläke jatkui, olivat usein vähemmän koulutettuja. Heidän työkyvyttömyyseläkkeensä oli usein myönnetty mielenterveyssyistä.
Viidesosa kuntoutustuen aloittaneista palasi työhön
Noin viidesosa kaikista kuntoutustukea saaneista palasi työhön tyypillisesti muutaman kuukauden kestäneen kuntoutustukijakson jälkeen. Työhön palanneet olivat pääosin olleet työelämässä ennen kuntoutustuen alkua.
Työhön palanneet olivat usein nuorempia ja korkeasti koulutettuja. Heidän työkyvyttömyyseläkkeensä oli usein myönnetty somaattisista syistä. Työhön paluuta saattaa tukea se, että monet ovat usein työuransa keskivaiheilla: heillä on osaamista ja kokemusta sekä mahdollisesti monia työvuosia vielä edessä. Korkeasti koulutetuilla on yleensä myös vahvat ammatilliset taidot ja laaja asiantuntemus, mikä voi helpottaa entiseen työhön palaamista tai sopeutumista uusiin työtehtäviin.
Osa kuntoutustuen saajista päätyi takaisin työttömäksi, mikä viittaa siihen, että alentuneen työkyvyn omaavien on vaikea työllistyä. Monet heistä hakivat uudelleen työkyvyttömyyseläkettä ja saivat hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Heidän työkykynsä voi olla heikentynyt, mutta ei siinä määrin, että pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit täyttyisivät.
Kuntoutustuelle siirtyneiden vaiheita on tärkeää ymmärtää
Työkyvyttömyyden eri polkujen ymmärtäminen on olennaista, jotta alentuneesti työkykyisten työhön paluuta voidaan tukea tehokkaasti ja ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä.
Rekisteritutkimuksessa seurattiin vuonna 2018 kuntoutustuen aloittaneita 30–58-vuotiaita henkilöitä. Heidän tilannettaan tarkasteltiin neljän vuoden ajan sekä ennen kuntoutustuen alkamista että sen jälkeen.
Kirjoitus perustuu European Journal of Public Health -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkeliin:
