Eläkesäästäminen kyselyiden ja tutkimuksen kohteena – osin eri tuloksin

Yksityinen eläkesäästäminen on ollut kiinnostuksen kohteena kevään aikana. Kaksi pankkialan toimijaa toteutti maaliskuussa kyselyn liittyen yksityiseen varautumiseen eläkeikää varten. Syynä lienee sopivien yksityisten säästämistuotteiden markkinaraon haistelu lakisääteisen eläketurvan uudistuksen kirvoittamana. Myös Eläketurvakeskus julkaisi aiheesta tutkimuksen toukokuussa. Eri tahojen tuloksissa on jonkin verran eroja.

Toteuttamistavoissa ja aikatauluissa eroja

Toisesta pankkialan kyselystä vastasi Danske Bank yhdessä Kiinteistömaailman kanssa. Kyselyn toteutti YouGov Finland ja siinä hyödynnettiin noin 20 000 suomalaista kattavaa kuluttajapaneelia, jonka kuvataan olevan väestöä edustava iän, sukupuolen ja kotipaikkakunnan suhteen. Kyselyyn vastasi noin 1000 18–74-vuotiasta henkilöä. Alexandrian kyselyn toteutti IRO Research ja se kohdentui yli 18-vuotiaisiin suomalaisiin eri puolella Suomea. Muuta tietoa otoksesta ei raportoitu. Vastaajia oli tässäkin 1 000.

Eläketurvakeskuksen (Ahonen ja Liukko 2016) yksityistä eläkesäästämistä käsittelevä tutkimus perustuu keväällä 2014 kerättyyn Luottamus eläketurvaan -kyselytutkimukseen. Sen kohdejoukkona oli 18–67-vuotias Manner-Suomessa asuva suomen- ja ruotsinkielinen väestö. Vastausprosentti oli 43 ja vastauksia saatiin reilulta 2 000 henkilöltä. Vastausprosenttia voi pitää kyselyjen ja Gallupien kultakaudella varsin kohtuullisena.

Eläketurvakeskuksessa kerätty aineisto on korjattu vastaajakadon huomioivilla painoilla, ja sen tulokset ovat edustavia väestötasolla. Näin ollen esimerkiksi se, että lähempänä eläkeikää olevat ja paremmin toimeentulevat vastasivat huomattavasti useammin kyselyyn kuin nuoret tai heikommin toimeentulevat, ei vääristä saatuja tuloksia.

Vastaajajoukon valikoituneisuus ja kysymysten muotoilu voivat selittää eroja

Sekä pankkien kyselyiden että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tuloksena oli, että vaikka moni arvioi eläkeaikaisen toimeentulonsa lakisääteisen eläkkeen turvin riittämättömäksi, harvempi kuitenkaan säästi eläkeaikaa varten. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan selvä syy tähän oli taloudellisten mahdollisuuksien puute: säästäminen on ensisijaisesti kytköksissä mahdollisuuteen säästää, ja useimmiten säästävätkin ne, jotka tulisivat eläkkeellä toimeen kohtuullisen hyvin ilman omia säästöjäkin.

Yksityiskohdissa ilmeni myös eroavaisuuksia. Danske Bankin kyselyn mukaan 57 prosenttia vastaajista ei ole säästänyt eläkepäiviä varten, Alexandria Pankkiriliikkeen mukaan vajaa 50 prosenttia (miehistä 43 % ja naisista 55 %) ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan 63 prosenttia. Pankkialan, erityisesti Alexandian, kyselyssä eläkeaikaa varten säästäminen näyttäytyy yleisemmältä.

Kaikissa kyselyissä oli tavalla tai toisella kysytty myös luottamuksesta lakisääteiseen eläketurvaan. Tulokset erosivat eri tutkimuksissa sukupuolten suhteen toisistaan. Alexandrian kyselyn mukaan naiset luottivat lakisääteisen eläkkeen takaamaan toimeentuloon miehiä useammin. Danske Bankin ja Eläketurvakeskuksen mukaan naiset olivat sen sijaan miehiä kriittisempiä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan naiset olivat selvästi miehiä kriittisempiä lakisääteistä eläketurvaa kohtaan – oli kyse sitten yleisemmin sen luotettavuudesta tai sen takaamasta toimeentulon tasosta.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin myös luottamuksen ja säästämisen välistä yhteyttä. Päinvastoin kuin voisi olettaa, yksityinen eläkesäästäminen ei tutkimuksen mukaan vaikuttanut olevan yhteydessä heikkoon luottamukseen lakisääteistä eläkejärjestelmää kohtaan.

Kyselyiden erot voivat johtua vastaajajoukon valikoituneisuudesta sekä kysymysten muotoilusta. Mikäli vastaajat ovat valikoituneet esimerkiksi siten, että hyvin toimeentulevat ovat vastanneet muita useammin, tulokset eivät ole yleistettävissä. Lisäksi se, miten kysymys kehystetään ja muotoillaan, vaikuttaa saatuihin vastauksiin. ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan” pätee tässäkin.

Monipuoliselle tiedolle tarvetta

Tutkimusten ja kyselyiden ero on lähinnä siinä, että tutkimuksissa vastauksia tarkastellaan ja analysoidaan tarkemmin. Erilaisten taustatekijöiden vaikutus huomioidaan, ja esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja tarkasteltaessa voidaan ottaa huomioon miesten ja naisten väliset erot eri tekijöiden, esimerkiksi iän ja toimeentulon, suhteen. Lisäksi kysymykset pyritään muotoilemaan neutraalisti ja siten, että ne olisivat mahdollisimman vähän johdattelevia. Myös otanta ja lopullinen tutkimusaineisto muodostetaan niin, että se edustaa väestöä mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Huolellisuuden hintana on hitaus, mutta palkintona laatu ja luotettavuus. Toki on hyvä, että ajankohtaisista asioista saadaan myös nopeasti tietoa. Hyvin tehdyt ja dokumentoidut kyselyt puoltavat siten paikkaansa.

Tällä hetkellä yksityinen eläkesäästäminen taas kiinnostaa, ja se hakee mahdollisesti uusia muotoja. Toimeentulotutkijan näkökulmasta tarpeellisin olisi tuote, joka mahdollistaisi eläkesäästämisen niille, joiden eläke tulee olemaan pieni ja toimeentulo eläkeaikana haastavaa. Tuettu eläkesäästämismuoto pienituloisille – kuka sitä lähtisi ajamaan?