Sijoitusriskit heijastuvat eläkkeiden rahoitukseen

Työeläkkeiden rahoituksen peruspalikoita ovat eläkemenojen lisäksi palkoista perittävät eläkemaksut ja -varat sekä niille saadut sijoitustuotot. Yleensä julkisessa keskustelussa korostetaan eläkemaksujen merkitystä. Sijoitusten roolia ei kuitenkaan kannata unohtaa, sillä eläkkeiden rahoituksen suurimmat uhat ja mahdollisuudet saattavat liittyä jatkossa juuri sijoitustuottoihin.

Lisää uutisia

Musgraven sääntö selkeyttää sukupolvien välistä eläkekeskustelua

Viime aikoina on keskusteltu paljon eläkejärjestelmän reiluudesta. Huomiota on herättänyt alhainen syntyvyysaste, joka jatkuessaan heikentää eläketurvan rahoituspohjaa. Keskustelua on käyty myös suurituloisten eläkeläisten määrästä. Samanlaista keskustelua käydään myös muualla Euroopassa. Kysymys reilusta sukupolvisopimuksesta on tulenarka ja monimutkainen. Yksi keino selkeyttää keskustelua on hahmottaa sitä Musgraven säännöllä.

Lisää uutisia

Eläkkeiden leikkaus, eläkeiän nosto vai eläkemaksujen nosto?

Jos eläkejärjestelmän rahoitusta pitäisi vahvistaa, otsikon kolmesta vaihtoehdosta mieluisin olisi eläkemaksujen korottaminen. Lähes puolet eläkeikää lähestyvistä suomalaisista pitää eläkemaksujen nostoa perusteltuna vaihtoehtona järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkeiän nostoa kannattaa reilu kolmannes ja kuukausieläkkeen pienentämistä viidennes.

Lisää uutisia

Yksilölliset tilit eivät tuo lisää rahaa eläkkeisiin

Väestön ikääntyminen luo paineita eläkkeiden rahoitukseen. Paljonkaan liioittelematta voidaan väittää, että viimeisen neljännesvuosisadan ajan eläkeuudistusten punainen lanka on ollut eläkejärjestelmämme sopeuttaminen väestön ikääntymiseen. Ajoittain esitetään, että koko nykyinen eläkejärjestelmämme tulisi korvata yksilöllisillä eläketileillä.

Lisää uutisia

Huomisen aikuiset syntyvät nyt

Lapsien hankkiminen perustuu yksilöiden ja pariskuntien valintoihin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Syystä tai toisesta lapsia ei välttämättä saada juuri toivottua määrää. Tyypillisesti toivottu lapsiluku on toteutunutta korkeampi. Yksilö- ja perhetason lisäksi lapsiluku on kiinnostava myös yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Erityisesti eläkejärjestelmän kannalta vaikutukset tulevat pitkällä viiveellä.

Lisää uutisia

Väestön ikärakenne vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista

Tänä vuonna voimaan tulleella eläkeuudistuksella pyritään myöhentämään eläkkeelle siirtymistä. Rahoituksen kestävyyden näkökulmasta eläkejärjestelmässä ei uudistuksen jälkeen näyttäisi olevan kestävyysvajetta eli tulojen ja menojen ennakoidaan olevan pitkällä aikavälillä tasapainossa. Ennakoitu työllisyyskehitys ei kuitenkaan riitä kuromaan muussa julkisessa taloudessa olevaa kestävyysvajetta umpeen, koska julkisen talouden ikäsidonnaiset menot lisääntyvät vanhusväestön kasvaessa. Ikääntyneen väestön määrä lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden kuluessa yli 250 000 hengellä.

Lisää uutisia

”En varmasti maksa sun eläkettä”

Puhuin kerran päiväkoti-ikäisen poikani kanssa eläkejärjestelmän rahoituksesta. Hän oli syvästi järkyttynyt kuullessaan, että Suomessa eläkkeet rahoitetaan pääosin jakojärjestelmän perusteella. Jakojärjestelmässä töissä käyvät maksavat jo eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet. Käytännössä siis poikani joutuu aikanaan maksamaan minun eläkkeeni. ”En suostu!” oli selkeä viesti. ”Älä kuvittelekaan, että tulen maksamaan sinun eläkkeesi.”

Lisää uutisia

EMU-puskureista ei saa vauhtia kasvuun ja työllisyyteen

Työmarkkinajärjestöt päättivät vuonna 1997 varautua EMU-jäsenyyteen perustamalla työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien EMU-puskurit. Taustalla oli huoli siitä, että Suomen mahdollinen liittyminen Euroopan talous- ja rahaliittoon ja omasta valuutasta luopuminen poistaisivat valuuttakurssimuutoksien käyttämisen apuna talous- ja työllisyysongelmissa.

Lisää uutisia

Maahanmuutto lisää työeläkejärjestelmän kestävyyttä

Suurin osa nykyeläkeläisten eläkkeistä maksetaan nykyisten työssäkäyvien maksuilla. Vastaavasti tulevat sukupolvet maksavat valtaosan nykyisten työikäisten eläkkeistä. Tämän takia syntyvyys ja rajat ylittävä muuttoliike ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä. Lisää uutisia

Entä jos suuret ikäluokat eivät olisikaan suuria?

Suurilla ikäluokilla monet tarkoittavat vuosina 1945–1949 syntyneitä. Tuolloin lapsia syntyi vuosittain 100 000:n molemmin puolin. Sen jälkeen lukumäärät alenivat tasaisesti aina 1960-luvun loppupuolelle saakka. Sittemmin vuosittain syntyneiden määrä on vaihdellut 60 000:n ympärillä. Näin katsottuna suuria tai suurehkoja ikäluokkia ovat kaikki ennen 1960-luvun puoliväliä syntyneet.

Lisää uutisia

Onko meillä liikaa eläkevaroja?

Työeläkevarojen määrä puhuttaa. Joidenkin mielestä varoja on liikaa. Osa eläkkeensaajista uskoo, että rahastoon kerätyt varat ovat ”heidän rahojaan” ja ihmettelee miksi varoja ei käytetä nykyisten eläkkeiden parantamiseen.

Yritän tässä lyhyesti kuvata työeläkevarojen roolia eläkkeiden rahoituksessa ajankohtaisen keskustelun kolmen kysymyksen kautta. Paljonko eläkerahastoissa oikein on? Kenen rahoja ne ovat? Mitä varoille on tarkoitus tehdä?

Lisää uutisia