Britanniaan tasaeläke – yksilön vastuu eläketurvasta korostuu

Britannian eläkejärjestelmä on viime vuodet ollut melkoisessa myllerryksessä. Viimeksi vuosi sitten tuli voimaan kansainvälisestikin laajaa huomiota saanut Pension freedoms -uudistus, joka antaa eläkesäästäjille vapaat kädet käyttää eläkesäästöjään kuin pankkitiliä.  Nyt, vain vuotta myöhemmin lakisääteinen eläkejärjestelmä on muutettu tasaeläkkeeksi. Mihin uudistuksilla pyritään?

Uusi tasaeläke koskee kaikkia niitä, jotka saavuttavat vanhuuseläkeiän huhtikuun 6. päivän jälkeen. Se korvaa aiemman kansanvakuutuksen peruseläkkeen ja ansiosidonnaisen työeläkkeen. Siirtymäaikana eläkkeitä lasketaan sekä uuden että vanhan lainsäädännön mukaan.

Täyden eläkkeen saamiseksi vakuutusmaksuja täytyy olla maksettuna tai hyvitettynä aiemman 30 vuoden sijasta 35 vuodelta. Tämä oikeuttaa eläkkeeseen, jonka määrä on noin 830 euroa kuukaudessa (£ 155,65 viikossa) vuonna 2016. Määrä on korkeampi kuin nykyinen peruseläke (£ 120 viikossa), mutta lakisääteinen kokonaiseläke jää monelta nuoremman ikäluokan edustajalta – nykyisiltä 20–30-vuotiailta  – lopulta matalammaksi, kun työeläke poistuu.

Tasaeläkeuudistuksen myötä Britannian eläkepolitiikka on tullut yhteen tavoiteltuun päätepisteeseen, jota aseteltiin jo 2000-luvun vaihteessa silloisen työeläkeuudistuksen yhteydessä. Nykyhallituksen samoin kuin tätä edeltävien hallitusten tavoitteena on pitkällä aikavälillä ollut vähentää valtion osuutta eläkemenoista, lisätä eläkesäästämistä ja yksilöllistä vastuuta eläketurvan järjestämisessä. Tavoitteena on, että kokonaiseläkkeestä valtaosa muodostuu yksityisestä lisäeläketurvasta. Eläkejärjestelmä näyttäisi nyt olevan paalutettu ja rakennettu tämän mukaisesti.

Eläkesäästäjä päättää itse eläkepääomansa käytöstä

Tämän vuosisadan uudistukseksikin tituleerattu Pension freedoms -reformi mahdollistaa jokaisen 55 vuotta täyttäneen britin käyttää lisäeläkepottinsa haluamallaan tavalla elinikäisen annuiteetin hankkimisen sijaan. Uudistusta on perusteltu maan toimimattomilla annuiteettimarkkinoilla ja yksilön valinnan vapauden lisäämisellä.

Monille eläkesäästäjille on tarjolla houkutteleva ja mahdollisesti elämänsä ainoa jackpot. Eläkepääoman käyttöä ohjataan tuloverotuksella ja neljänneksen eläkepotista voi ottaa verovapaana.

Hallitus on varautunut uudistukseen tarjoamalla vakuutetuille eläkkeiden verotus- ja sijoitusneuvontaa. Palvelua on toistaiseksi hyödynnetty niukasti.

Uudistuksen lieveilmiönä ovat lukuisat huijausyritykset ja harhaanjohtava markkinointi, jotka kuluttajajärjestö Citizens Advicen mukaan ovat selkeästi lisääntyneet. Näiden tunnusomaisena piirteenä ovat suuret tuottolupaukset ja säästäjälle lopulta kalliiksi käyvät veroratkaisut. Säästäjien sopimuksiin saattaa lisäksi liittyä lupaus takuutuotosta, jolloin nykyisten sopimusten purkaminen saattaa osoittautua vakuutetulle hyvinkin epäedulliseksi.

Eläkesäästöjen suhteen on toimittu maltillisesti

Vuoden perspektiivi on aivan liian lyhyt aika johtopäätösten vetämiseen, ja vertailuaineistoakin on vielä niukalti. Ensimmäiset tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että ainakaan pahimmat uhkakuvat holtittomista kulutusjuhlista eivät ole toteutuneet. Itse asiassa suurin osa yli 55-vuotiaista säästäjistä ei ole tehnyt mitään ja korkeintaan vasta harkitsevat siirtoaan. Yksi keskeinen huomio näyttää kuitenkin olevan annuiteettien suosion romahtaminen ja korvautuminen muilla sijoitustuotteilla.

Ne, jotka ovat nostaneet eläkesäästöjään joko kokonaan tai osittain, ovat ensisijaisesti uudelleensijoittaneet rahojaan, maksaneet pois asuntolainojaan ja muita velkojaan tai käyttäneet varojaan asunnon remontointiin.

Lisäeläkesäästämisen merkitys korostuu entisestään

Uudistusten tavoitteena on, että nuorempien ikäluokkien kokonaiseläke rakentuu jatkossa nykyistä enemmän lisäeläketurvan varaan.  Vuoden 2008 lainsäädännöllä lisäeläkesäästäminen on myös tuotu yhä useamman palkansaajan ulottuville, kun käyttöön on otettu järjestely, missä palkansaajan liittyminen lisäeläkejärjestelmiin on automatisoitu (ns. auto-enrolment). Kyseinen malli tulee asteittain voimaan vuosien 2012 ja 2018 välisenä aikana, jolloin myös vähimmäiseläkemaksu nousee alkuperäisestä 2 prosentista 8 prosenttiin. Järjestelmän rahoittavat työnantaja, palkansaaja ja valtio.

Muutoksen myötä lisäeläkesäästäjien määrä on kääntynyt kasvuun, kun se oli ollut jo pidemmän aikaa vakaassa laskusuunnassa. Järjestelmän ulkopuolelle jäävät kuitenkin edelleen yrittäjät, joiden tosin katsotaan hyötyvän uudesta tasaeläkkeestä.

Britanniassa eläkepolitiikka on perinteisesti ollut hallituksensa näköistä toimintaa, joka on värittänyt eläkepoliittista päätöksentekoa. Nyt tehdyillä päätöksillä järjestelmän perusrakenteen voi olettaa säilyvän melko muuttumattomana hallitusten vaihdoksista huolimatta. Nähtäväksi jää missä määrin eläkejärjestelmää rakennetaan seuraavaksi lisäeläketurvan tason parantamiseksi, esimerkiksi eläkemaksutasoa korottamalla julkisissa keskusteluissa ja selvityksissä esillä olleiden ehdotusten mukaisesti.

Aiheesta lisää:

Etk.fi:n Britannian eläkejärjestelmän kuvaus

Hallituksen infosivut uudesta tasaeläkkeestä

Hallituksen ilmainen sijoitus- ja veroneuvontapalvelu

Kuluttajajärjestö Citizens Advicen tutkimus: Too good to be true?