Kannustaako eläkkeen osittainen varhentaminen työuralla jatkamiseen? Vai avaako se lepsun reitin osaeläkkeelle? Lokakuun Työeläke-lehdessä aiheesta keskustelemassa kaksi eläkepolitiikan päätöksentekijää työmarkkinoiden keskusjärjestöistä.
Noin puolet työnantajista arvioi, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kyky ratkaista ongelmia sekä tiedot ja taidot ovat paremmat kuin työntekijöillä keskimäärin, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Enemmistö vanhuuseläkeläisistä kokee taloudellisen tilanteensa säilyneen hyvänä vuosien 2017 ja 2020 välillä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Kuitenkin noin viidenneksellä vanhuuseläkeläisistä on pitkittyneitä toimeentulovaikeuksia.
Suomalaiset jatkavat työntekoa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on yleistynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 2006–2017, mutta erityisesti matalasti koulutetuilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes. Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.
Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon.
Juuri ilmestynyt Työeläke-lehti keskittyy rahaan ja puhuu eläkejärjestelmän kriisinkestävyydestä. Rahavirtojen kiertokulkua kuvaavan kaavion avulla lehti visualisoi, mistä eläkeraha tulee ja minkä verran eläkkeisiin yhtenä vuonna rahaa tarvittiin.
Ruotsi, Suomi ja Tanska erottuvat Pohjoismaat ja Viro -vertailussa muita korkeammalla eläkkeellesiirtymisiällä. Vaikka suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla, työnteko lopetetaan edelleen vertailumaita nuorempana. Pisin eläkeaika on naisilla Islannissa, Norjassa ja Suomessa.
Kolmasosa 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee tai on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Yksityisellä alalla työskenteleville postitse jaettava työeläkeote sisältää vastaisuudessa vain viimeisimpien vuosien tiedot. Koko työhistorian tiedot sisältävä työeläkeote on katsottavissa eläkevakuuttajien verkkopalveluista.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.