Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa.
Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Eläkeuudistuksen neuvottelut ovat käynnissä. Mistä päätetään ja kuka kantaa riskit? Keskustelemassa Finanssialan johtaja Mikko Kuusela, VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Podcastin juontaa taloustoimittaja Alma Onali.
Palkitussa ohjelmassa keskustellaan kevään aikana muun muassa eläkeuudistuksesta ja maahanmuutosta. Ohjelman juontajana jatkaa Helsingin Sanomista tuttu taloustoimittaja Alma Onali. Ensimmäinen jakso julkaistaan 20.3.2024.
”Aina on joku, joka hyötyy siitä, että toinen tekee halvemmalla duunia”, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Alustatalous kasvaa ilmiömäisesti. Ovatko ruokalähetit yrittäjiä vai työntekijöitä?
Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.
Työeläkejärjestelmän varojen kasvu jatkuu lähivuosina melko hitaana, mutta kiihtyy vuoden 2040 paikkeilla. Keskimääräisen eläkemaksun nousupaine on noin yhden prosenttiyksikön suuruinen, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) raportissaan. Uusi raportti laajentaa vuoden 2022 laskelmia.
Suomalaiset venyttävät työuraansa entistä pidemmäksi. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Samalla eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi huomattavasti.
Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.