Blogilistaus
7.7.2021 Suvi Ritola

Suurin sukupuolten välinen ero on Luxemburgissa, missä naisen eläke on noin puolet miehen eläkkeestä. Toinen ääripää on Viro, missä sukupuolet saavat samansuuruisia eläkkeitä. Suomessa tilanne on hieman EU-maiden keskiarvoa parempi, eläke-eroa on reilu viidennes.

Euroopan komission ja jäsenmaiden toteuttama Pension Adequacy -raportti julkaistiin kesäkuussa. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Vuoden 2021 raportissa esiin nousee jälleen naisten miehiä heikompi tilanne, kun katsotaan iäkkäiden eläketasoja ja köyhyysriskiä.

Erot maiden välillä ovat suuria

Sukupuolten eläke-eron juuret ovat miesten ja naisten työurien ja ammattien eroissa niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Matalammat palkat, lyhyemmät ja rikkonaisemmat työurat ja vähäisemmät työtunnit johtavat myös matalampiin eläkkeisiin.

Eläke-ero pienenee, mutta hitaasti. EU-maiden keskimääräinen eläke-ero oli 32 prosenttia vuonna 2019, noin kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2016.

Erot maiden välillä ovat suuria ja melko pysyviä. Virossa eläke-ero on EU-maista pienin (1 %) ja Luxembourgissa suurin (46 %). Virossa lähes olemattoman eläke-eron taustalla on vanha eläkejärjestelmä, jossa ansiotasolla tai perhevapailla ei ollut vaikutusta eläkkeeseen. Eläke-erojen arvioidaan kuitenkin tulevaisuudessa kasvavan uudistetun järjestelmän myötä. Luxemburgissa taas sukupuolten eläke-eron suunta on kapeneva työurien ja ansioiden erojen pienentyessä.

Suomi sijoittuu EU-maiden vertailussa 23 prosentin eläke-erolla hieman puolivälin paremmalle puolelle. Eläke-ero on pienentynyt noin prosenttiyksikön kolmen vuoden aikana.

Iäkkäät naiset kohtaavat useammin köyhyysriskin

EU-maissa eläkeikäisistä naisista 21 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia jäi vuonna 2019 pienituloisuusrajan alle tai koki vakavaa materiaalista puutetta (köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava AROPE-indikaattori).

Köyhyys väheni EU:ssa keskimäärin 2010-luvun alkupuolella, mutta sen jälkeen hyvä kehitys on pysähtynyt. Köyhyysriski on suuri erityisesti 75-vuotiailla ja vanhemmilla naisilla, jotka usein asuvat yksin ja joiden oma eläke on jäänyt pieneksi.

Myös köyhyysindikaattoreissa erot maiden välillä ovat suuria. Naisten ja miesten väliset erot ovat suuria erityisesti korkean köyhyysriskin maissa, mutta myös esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Vähiten pienituloisuusrajan alle jääviä on Tanskassa ja eniten Latviassa. Virossa, jossa sukupuolten eläketasoissa ei ole eroa, pienituloisuusrajan alle jää lähes puolet eläkeikäisistä, ja naisista huomattavasti suurempi osuus kuin miehistä.

Keinoina eläkekarttumat lasten ja omaisten hoidon ajalta

Raportti toteaa, että yksi naisten eläkkeitä parantava keino ovat lastenhoidon ajalta ansaitut eläkekarttumat. Jäsenmaissa hoiva-aikojen vaikutukseen eläkkeessä onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja myös muiden omaisten hoitoa on alettu ottaa huomioon eläketurvassa. Monissa maissa myös vähimmäisturvan tasoa on parannettu.

Aiheeseen liittyvää tietoa

2021 Pension Adequacy Report

Kommentit (1)

  1. Paljonko naisten ja miesten kuukausieläkkeiden erot olisivat prosentuaalisesti, jos eläkkeen kokonaismäärä olisi eläkeaikana yhtä iso samoilla vakuutusmaksuilla? Eri maissa elinikäerot miesten ja naisten kesken ovat toki erilaisia.

    Virossa eläkeläisten tuloissa on isot erot, mutta se ero ei tule julkisen eläkejärjestelmän kautta, koska julkinen eläke on Virossa kaikilla yhtäläisesti varsin pieni. Virossa moni ainakin parempituloinen on tehnyt yksityisiä sijoituksia, josta voi sitten nostella tuloja eläkeläisenä. Se ei näy eläketulotilastoissa, mutta näkyy varallisuuserotilastoissa.

    Tarkasteltaessa 65-79 vuotiaiden eläkkeitä tarkastellaan käytännössä eläkekarttumasääntöjä noin 1960-luvusta eteenpäin. Esimerkiksi Suomessa kotihoidontukiaika alkoi kerryttää eläkettä vuonna 2005. Mutta 65-79 -vuotiaiden tilastossa sen asian vaikutus alkaa näkyä varsinaisesti vasta 2030-luvulta eteenpäin, ja näkyy täysimääräisesti vasta vuosisadan puolivälin paikkeilla, kun vuonna 2005 lapsia saaneet alkavat olla laajalti vanhuuseläkkeellä. Nopea keino parantaa ikääntyneiden naisten eläkkeitä olisi tehdä esimerkiksi jälkikäteinen lapsikorotus eläkkeisiin, tai koittaa parantaa kaikkein heikointa eläkettä saavien eläkettä eli takuueläkettä, kuten Suomessa viime vuosina on tehtykin, kun täälläkin heikoimpien eläkkeiden osalta ollaan siirtymässä kohti tasaeläkemäisempää tilannetta, joka ei sitten riipu enää niin työurasta tai siinä olleista katkoksista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *