Ajankohtaista

Jopa puolet eläkeläisistä on kiinnostunut tekemään töitä eläkkeellä. Työeläke-lehden kesäkuun lehti kurkistaa eläkeläisten lompakkoon ja luo kuvan suomalaisesta eläkkeensaajasta.

Eläketurvakeskuksen pro gradu -palkinto on myönnetty diplomi-insinööri Pellervo Ruposelle. Hänen diplomityönsä käsittelee tekstin luokittelua työkyvyttömyyseläkehakemusten arvioinnissa. Eläketurvakeskus myöntää palkinnon vuosittain ansiokkaalle pro gradu -tutkielmalle.

Työeläkekuntoutukseen osallistuvien lukumäärä on laskenut nopeasti kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Muutos johtuu kuntoutushakemusten määrän vähenemisestä sekä hylkäävien päätösten kasvusta.

Mistä kipinä oman talouden suunnitteluun ja fiksuun rahankäyttöön? Tarvitseeko eläkkeen lisäksi muuta vanhuuden turvaa? Studiossa keskustelemassa vuoden sijoittaja Esa Juntunen, Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen.

Eläketurvakeskuksen webinaarisarja tarjoaa ajankohtaista tietoa työeläkealaa koskettavista lakiasioista alan asiantuntijoille. Kolmannessa ja kevään viimeisessä jaksossa sukelletaan EU-lainsäädännön ja kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisiin aiheisiin. Ilmoittaudu mukaan.

Kevytyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samaan aikaan kevytyrittäjien profiili näyttää muuttuneen: he ovat entistä nuorempia, yhä useampi on ulkomaalaistaustainen ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien urapolkuja, tuloja ja eläkekertymää usean vuoden ajanjaksolla.

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.

Väestön koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta. Koulutuksen hyöty yhteiskunnalle on niin suuri, että se kompensoi työvoiman pienenevää kokoa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Suomessa ja Ruotsissa 75 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten ero köyhyysriskissä on suuri, sillä yksinasuvia naisia on selvästi enemmän kuin miehiä. Eläketurvakeskuksen tutkimusartikkelissa on tarkasteltu eroja köyhyysriskissä 14 EU-maassa. Pohjoisen ja etelän maiden väliset erot ovat yllättävän suuria.

Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.