Ajankohtaista

Väestön koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta. Koulutuksen hyöty yhteiskunnalle on niin suuri, että se kompensoi työvoiman pienenevää kokoa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Suomessa ja Ruotsissa 75 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten ero köyhyysriskissä on suuri, sillä yksinasuvia naisia on selvästi enemmän kuin miehiä. Eläketurvakeskuksen tutkimusartikkelissa on tarkasteltu eroja köyhyysriskissä 14 EU-maassa. Pohjoisen ja etelän maiden väliset erot ovat yllättävän suuria.

Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.

Vuonna 2023 Suomen talous supistui. Julkisen talouden vaikeudet kasvoivat, inflaatio oli korkea ja suomalaisten ostovoima heikkeni. Syntyvyys aleni edelleen. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta myönteistä oli, että ikääntyvien työllisyysasteet nousivat ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyi, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vuosikatsauksessaan.

Miten suomalaisten työurat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Entä miten kevytyrittäjien urapolut, tulot ja eläkekertymä ovat kehittyneet? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa maanantaina 13.5.2024 keskustellaan uusista uraauurtavista tutkimustuloksista työn ja työurien muutoksesta. 

Eläketurvakeskuksen webinaarisarja tarjoaa ajankohtaista tietoa työeläkealaa koskettavista lakiasioista alan asiantuntijoille. Toisessa jaksossa 3.5. vieraana on Eläketurvakeskuksen lakilinjan johtaja Karoliina Kiuru. Ilmoittaudu mukaan.

Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.

Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä joustavien eläkevaihtoehtojen käyttöönotossa. Miten joustavia – usein osittaisia – eläkkeitä nostavat sopeuttavat työntekoaan ennen kuin siirtyvät varsinaiselle vanhuuseläkkeelle? Mitkä ovat seuraukset tavoitteelle pidentää työuria? Tervetuloa Eläketurvakeskuksen (ETK) englanninkieliseen tutkimuswebinaariin ma 22.4.2024 klo 14.00–15.15.

Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa.
Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.

Työeläkeote lähetetään postitse kolmen vuoden kuluttua siitä, kun henkilölle on viimeksi lähetetty työeläkeote tai siitä, kun hän on viimeksi käynyt katsomassa sen verkkopalvelussa. Verkko-otteen pysyvästi valinneiden määrä on kasvanut voimakkaasti, vuodessa lähes 30 prosenttia.