Euroopan maiden yhteistyö eläkeasioissa on perinteisesti ollut pienimuotoista ja varovaista. Näin ei enää ole. Viime vuosikymmenet ovat tuoneet EU:n eläkepolitiikkaan uutta voimaa, kun komission valta eläkeasioissa on kasvanut. Tuorein merkki komission vallasta on strategia lisäeläketurvan kasvattamiseksi koko Euroopassa.
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Eläketurvakeskus (ETK) on käynnistänyt laskutuspalveluyrityksiä käyttäneiden henkilöiden valvonnan vuoden 2024 tietojen perusteella. ETK valvoo, että yrittäjät täyttävät yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa.
Eläketurvakeskus (ETK) on julkaissut päivitetyt ohjeet Suomen sosiaalivakuutusmaksuista useilla eri kielillä. Uutena lisäyksenä on espanjankielinen ohje.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut. Mitkä tekijät ovat yhteydessä suosion kasvuun? Tervetuloa Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuswebinaariin ma 12.5.2025 klo 14.00–15.15.
Suomen heikosta talouskehityksestä huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus säilyi kohtuullisen hyvänä. Indeksitarkastukset nostivat työeläkkeitä, mutta myös työeläkevarat kasvoivat, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vuosikatsauksessaan.
Suomen eläkekeskustelussa nousee ajoittain esiin kysymys, kuinka paljon eläkemaksulla saa eläkettä. ETK:n uudessa maavertailussa esitetään yksi mahdollinen tapa tarkastella lakisääteisen eläkemaksun ja vanhuuseläkkeen suhdetta. Vertailun mukaan heikoimmillaan vanhuuseläke jää maksuun nähden noin puoleen, ja korkeimmillaan eläke nousee lähes puolitoistakertaiseksi.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.