Ajankohtaislistaus
9.2.2022

Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.

Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt poikkeuksellisen paljon kahden koronavuoden aikana. Vuonna 2020 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi 5 kuukautta. Viime vuonna nousua oli peräti 6 kuukautta eli puoli vuotta.

Vuonna 2021 suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,4 vuotta, viisi kymmenystä enemmän kuin vuonna 2020.

– Viime vuosina eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti eläkeuudistuksen ansiosta. Nyt myös uusien työkyvyttömien määrä väheni, mikä nosti eläkkeellesiirtymisikää entisestään, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä 2000-luvun alhaisin

Puolet viime vuoden kehityksestä selittyy eläkeuudistuksessa sovitulla vanhuuseläkkeen alaikärajan korotuksella.

Toinen puoli on seurausta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävästä laskusta. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Siirtyneiden määrä laski 1 600 henkilöä eli reilut kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on 2000-luvun ja koko mittaushistorian alhaisin. Aika näyttää, onko hyvä kehitys pysyvää vai onko kyse vain poikkeuksellisesta korona-ajasta.

– Tuskin suomalaisten terveydentila on kohentunut näin paljon korona-aikana. Sen sijaan hoitovelka lienee kasvanut, kun poikkeusoloissa ei hakeuduta lääkäriin. On varsin todennäköistä, että työkyvyttömien määrä nousee pandemian jälkeen, arvioi Kannisto.

Työeläkkeelle siirtyneet vuosina 2012–2021. Vuonna 2021 työeläkkeelle siirtyi yhteensä 61 500 henkilöä. Heistä 44 000 henkilöä siirtyi vanhuuseläkkeelle ja 17 500 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut merkittävästi vuosikymmenessä.

Ikääntyneiden työllisyysaste nousi koronasta huolimatta

Ikääntyneiden, 60–64-vuotiaiden työllisyysaste (56,9 %) nousi puoli prosenttiyksikköä vuonna 2021.

Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa luku oli puolet nykyisestä. Viime vuosina työllisyysastetta on parantanut erityisesti eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nosto.

– Työurat ovat pidentyneet selvästi. Ikääntyneiden, 60–64-vuotiaiden, työllisyysaste on parantunut lähes kymmenen prosenttiyksikköä eläkeuudistuksen jälkeen. Viime vuonna se oli tilastohistorian korkein, kertoo Kannisto.

Eläkkeellesiirtymisiän odote – 62,4 vuotta

  • kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
  • on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
  • mittaa työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä.

Kolme faktaa työeläkkeelle siirtyneistä vuonna 2021

  • Työeläkkeelle siirtyi yhteensä 61 500 henkilöä.
  • Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 000 henkilöä, kasvua 2 000 henkilöä.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä, laskua 1 600 henkilöä.

Lisämateriaali:


Eläkkeellesiirtymisiän odote: tavoite ja toteuma

Eläkkeellesiirtymisiän odote, tavoite ja toteuma. Eläkepolitiikan vuodelle 2025 asetettu tavoite toteutui vuonna 2021. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 62,4 vuotta.
  • Tavoite syntyi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa vuonna 2009, ja se vahvistettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
  • Erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen ovat nostaneet eläkkeellesiirtymisikää. Myös vanhuuseläkeiän nosto myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
  • Korona-aikana eläkkeellesiirtymisikä on noussut poikkeuksellisesti. Kehitys saattaa hidastua tai kääntyä laskuun pandemian jälkeen.

Kuva: Katri Lehtola

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.