Vakuutusoikeus 2024 ja 2026: Ruokalähetti on työsuhteessa
Ruokalähettien oikeudellinen asema on ollut viime vuosina yksi keskeisimmistä alustatyöhön liittyvistä kysymyksistä. Alkuvaiheessa eri instanssien ratkaisut työntekijän ja yrittäjän välisestä rajanvedosta erosivat toisistaan, mutta viime vuosina oikeuskäytäntö on selvästi yhdenmukaistunut.
Vakuutusoikeus on helmikuussa 2026 antamissa ratkaisuissa katsonut, että ruokalähetit työskentelivät työsuhteessa alustatalousyrityksiin ja heidät tuli vakuuttaa työntekijän eläkelain mukaan. Edellinen vastaava vakuutusoikeuden ratkaisu on vuodelta 2024.
Työeläkealaa koskeva oikeuskäytäntö on johdonmukaista. Sekä vakuutusoikeuden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksissä ruokalähettejä on pidetty työntekijöinä.
Kaikki työsuhteen tunnusmerkit täyttyivät
Vakuutusoikeus katsoi uusimmissa ratkaisuissaan, että ruokalähetti oli työsuhteessa alustayhtiöön. Toinen ratkaisu koski työskentelyä vuodesta 2020 alkaen ja toinen työskentelyä vuosina 2021–2022. Arvio perustui työsopimuslain mukaisten tunnusmerkkien tarkasteluun.
Työ tehtiin sopimuksen perusteella vastiketta vastaan, yhtiön lukuun sekä yhtiön johdon ja valvonnan alaisena. Ratkaisussa arvioitiin yksityiskohtaisesti sekä henkilökohtaisen sitoutumisen että työnantajan johto- ja valvontaoikeuden toteutumista. Vakuutusoikeus katsoi, että yhtiöllä oli alustan kautta tosiasiallinen mahdollisuus ohjata ja valvoa työn tekemistä silloin, kun lähetti otti toimeksiannon vastaan.
Henkilökohtaisuustunnusmerkin täyttymistä ei arvioida pelkän sopimuskirjauksen perusteella
Ratkaisujen keskeinen täsmennys koski henkilökohtaista sitoutumista työhön. Alustatyössä on tyypillistä, että sopimuksiin sisältyy ehto, jonka mukaan lähetti voi käyttää sijaista tai siirtää toimeksiannon toiselle henkilölle. Vakuutusoikeus totesi, ettei tällainen sopimusehto sellaisenaan estä henkilökohtaisuuden täyttymistä. Ratkaisevaa on se, miten työtä on tosiasiallisesti tehty.
Vakuutusoikeus täsmentää näin henkilökohtaisuuden arviointia. Vuonna 2024 vakuutusoikeus antoi tapaturvavakuutusta koskevan ratkaisun, jossa henkilökohtaisuus ei täyttynyt. Tällöin sopimuksessa ei ollut asetettu sijaisen käytölle mitään kriteerejä.
Nyt vakuutusoikeus totesi: Siltä osin kuin Yhtiö on vedonnut vakuutusoikeuden 21.5.2024 antamaan päätökseen (dnro 2205/2022), jossa oli arvioitu henkilökohtaisuustunnusmerkin täyttymistä yhtiön työssä, vakuutusoikeus toteaa, että toisin kuin kyseisessä päätöksessä, nyt käsiteltävässä asiassa A:n ja Yhtiön välisessä sopimuksessa sijaisen käytölle on asetettu tiettyjä kriteereitä ja Yhtiön kanssa on tullut sopia, miten sijaistaminen järjestetään. Tämän lisäksi, kuten edellä on todettu, pelkät sopimusehdot apulaisen tai sijaisen käyttämisestä eivät ole ratkaisevia, vaan ratkaisevia ovat tosiasialliset tapahtumat. Vakuutusoikeus katsoo, että työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy myös siltä osin kuin on kysymys työn tekemisestä henkilökohtaisesti.
Oikeuskäytäntö yhdenmukaistuu
Myös korkein hallinto-oikeus totesi vuonna 2025 työaikalainsäädäntöä koskevassa ratkaisussa, että ruokalähettien työ oli tehty työsuhteessa. Vuonna 2026 korkein hallinto-oikeus hylkäsi kyseistä päätöstä koskevan poistohakemuksen ja piti aiemman ratkaisunsa voimassa.
Vakuutusoikeudessa ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa on tällä hetkellä vireillä useita ruokalähettejä koskevia valituksia. Samoin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä verotusta koskeva valitus keskusverolautakunnan päätöksestä, jossa ruokalähetille maksetun palkkion katsottiin olevan palkkaa.
Nyt kun korkeimpien valitusasteiden ratkaisuja on jo useita ja ne kaikki ovat yhdenmukaisia, Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan kaikki samanlaista työtä koskevat tapaukset tulee ratkaista samalla tavalla. Uudenlaiset tilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti sen perusteella, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit.
Ruokalähettien työeläkevakuuttamisen valvonta
Eläketurvakeskuksen lakiosasto tekee epäselvissä tilanteissa asianosaisen pyynnöstä ratkaisuja työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedosta. Eläketurvakeskuksen valvontaosaston tehtävänä on puolestaan valvoa, että työtä ei jää vakuuttamatta työeläkelakien mukaan.
Laskutuspalveluyritysten kautta laskuttavien työnsuorittajien valvonnassa lähtökohta on ollut, että työ vakuutetaan yrittäjän eläkelain mukaan. Laskutusmuodolla ei kuitenkaan voida kiertää sitä, että työsuhteessa tehty työ tulee vakuuttaa työntekijän eläkelain mukaan. Jos on viitteitä siitä, että kyseessä voi olla työsuhde, asiaa selvitetään tarkemmin.
Alustatyödirektiivin toimeenpano
Jatkossa arviointiin vaikuttaa myös EU:n alustatyödirektiivin kansallinen toimeenpano 2.12.2026 alkaen. Sitä koskevat lakiehdotukset ovat tulossa lausuntokierrokselle kevään 2026 aikana.
Alustatyödirektiivin tarkoitus on, että digitaalisen alustan ja työnsuorittajan välinen sopimussuhde oletetaan oikeudellisesti työsuhteeksi, kun havaitaan johtamista ja valvontaa. Jos alusta haluaa kumota olettaman, sen on todistettava, ettei kyseessä oleva sopimussuhde ole työsuhde. Jäsenvaltioiden tulee vahvistaa työsuhdeolettamaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt kansallisessa lainsäädännössään.
Direktiivissä on todettu, että se ei koske sosiaaliturvaa, ellei kansallisesti toisin säädetä. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto perustuu jatkossakin työsopimuslain tunnusmerkkeihin ja kokonaisharkintaan.
Työeläkelakien soveltaminen – Työntekijän eläkelain piiriin kuuluminen – Eläkevakuutus – Työsuhde – Ruokalähetti – Telp.fi
