Vauva isänsä sylissä

Matala syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta tulevaisuudessa

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.

Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä.

Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennuste. Sen mukaan työikäisten määrä laskee koko laskentajakson (2019–2085) ajan. Pitkällä aikavälillä lasku johtuu matalasta syntyvyydestä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä jatkaa kasvuaan ennustejakson loppuun.

Heikkenevästä työllisten ja eläkeläisten suhteesta huolimatta yksityisen sektorin työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Sen jälkeen eläkemenot suhteessa palkkasummaan alkavat nousta voimakkaasti. Työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine. Ennustetulla väestökehityksellä maksu ylittää 30 prosentin rajan laskentajakson loppupuolella.

– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Koko työeläkejärjestelmän tasolla sen sijaan ei ole maksunkorotuspainetta. Julkisella sektorilla eläkemenot suhteessa palkkasummaan laskevat vuosisadan puolivälissä muun muassa aikaisemmista paremmista eläke-etuuksista aiheutuvan maksurasitteen helpottaessa. Nykyisin koko työeläkejärjestelmän maksutulo on vajaa 30 prosenttia suhteessa työtulosummaan ja se riittää työeläkkeiden rahoittamiseen myös tulevaisuudessa.

Talouskehitykseen liittyy epävarmuutta

Lähivuosien sijoitusnäkymät ovat varsin heikot. Seuraavan kymmenen vuoden aikana laskelmissa oletetaan sijoitusten reaalituoton jäävän 2,5 prosenttiin. Tämän jälkeen on käytetty 3,5 prosentin reaalituotto-oletusta.

Matalista tuotoista huolimatta peruslaskelmassa ei ole merkittävää TyEL-maksun nousupainetta lähitulevaisuudessa.

Laajempi talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus näkyy optimistisessa ja pessimistisessä talousskenaariossa. Työllisyyden, ansiotason kasvun ja sijoitustuottojen kehityksen takia työeläkemaksu voi näissä skenaarioissa vaihdella 23–27 prosentin välillä 2020-luvulla.

– Tulevan kahden vuosikymmenen maksutaso riippuu erityisesti talouden kehityksestä, kertoo Tikanmäki.

Eläkkeiden ostovoima nousee, suhde ansioihin laskee

Vuonna 2017 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli 1 656 euroa kuukaudessa. Laskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi vuonna 2030 keskieläkkeen arvioidaan olevan noin 1 850 euroa. Yksilöiden väliset eläke-erot eivät ole kasvamassa.

Maksussa olevat eläkkeet ovat pitkään olleet noin 50 prosentin tasolla väestön keskiansioihin verrattaessa. Eläkkeiden taso suhteessa työikäisten ansioihin alkaa jäädä tämän tason alle vuoden 2030 jälkeen. Vuonna 2045 keskieläkkeen arvioidaan olevan 46 prosenttia keskiansiosta, kun se vuonna 2017 oli 53 prosenttia.

Tärkein syy alenemiselle on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän kasvusta johtuvaa eläkemenojen kasvua.

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 029 411 2374, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Johtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, etunimi.sukunimi(at)etk.fi


Raportissa on myös: 

  • optimistisen ja pessimistisen talouskasvun skenaariot
  • herkkyyslaskelmia: kuolevuus, syntyvyys, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, ansiotason kasvu, työllisyys ja eläkevarojen tuotto
  • laskelmat eläkejakaumien kehityksestä
  • karttuneiden eläkeoikeuksien arvo ja eläkejärjestelmän tasapainolaskelma
  • sisäisen tuoton laskelma, joka kertoo kuinka suuren tuoton ikäluokat ja sukupuolet saavat eläkemaksuilleen.

Kuva: iStock