Kuolevuuden kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkelaskelmien lopputulokseen. Eurostatin väestöennusteen mukaan erot EU-maiden elinajanodotteissa supistuvat pitkällä aikavälillä. Suomen elinajanodotteen odotetaan kasvavan hitaammin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kehitys hidastaisi eläkeiän nousua ja parantaisi eläke-etuuksia kansallisiin oletuksiin verrattuna.
Valtaosa nuorista työskentelee ikävuosina 18-22. Samalla he kartuttavat itselleen eläkkeen alun. Joka kymmenennellä 18–22-vuotiaalla on lähes 120 euron eläkekarttuma ansiotuloista. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Uuden laskurin avulla voi laskea arvion osittaisesta vanhuuseläkkeestä ja tarkistaa sen vaikutuksen myöhempään vanhuuseläkkeeseen. Työeläke.fi:ssä julkaistu laskuri auttaa hahmottamaan omien valintojen vaikutuksia omaan eläketurvaan.
Saako itse sijoittamalla työeläkevakuutusta paremman eläketurvan? Aiheesta keskustelevat Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi, sijoittaja Merja Mähkä ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Miksi juuri nuoret naiset masentuvat tässä ajassa, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Aiheesta keskustelemassa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, Nyyti Ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Noora Järnefelt. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Suomalaisten työeläkevakuutettu ansio vaihtelee merkittävästi iän ja sukupuolen mukaan. Pienimmät palkat ovat uraansa aloittelevilla naisilla ja suurimmat 40-vuotiailla miehillä. Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan erityisesti naisten palkkakehitykseen.
Vuoden lisätyöskentely yli vanhuuseläkeiän alarajan kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes 10 prosenttia. Naiset hyötyvät miehiä enemmän eläkkeelle siirtymisen lykkäämisestä, koska elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Voisiko eläkkeitä höylätä pienemmiksi? Se on yksi mahdollisuus, arvioi asiaa vakuutusmatemaatikon tarkkuudella tarkastellut Ismo Risku uusimmassa Työeläke-lehdessä.
Työelämä muuttuu – miltä tulevaisuus näyttää? Kenellä meistä on edessään köyhä vanhuus? Aiheesta keskustelevat futuristi Ilkka Halava, toimittaja-aktivisti Maryan Abdulkarim ja Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.