Eläketasojen kansainvälinen vertailu

OECD ja Euroopan unioni tuottavat säännöllisesti selvityksiä ja vertailuja eläketasoista eri maissa. Viimeisin selvitys on huhtikuussa 2018 julkistettu Euroopan komission Pensions Adequacy Report (ns. PAR-raportti). PAR-raportti julkaistaan kolmen vuoden välein. OECD puolestaan tuottaa kahden vuoden välein Pensions at a Glance –raportin, jossa vertaillaan eläkkeiden tasoa sekä eläketurvan rakennetta ja rahoitusta OECD-maissa. Edellinen raportti julkaistiin vuoden 2017 joulukuussa.

Eläketurvassa merkittäviä eroja EU-maiden välillä

The Pension Adequacy Report (PAR) tehdään komission ja jäsenmaiden yhteistyönä. Se vertailee laajasti eurooppalaisia eläkejärjestelmiä erityisesti eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta sekä nykytilanteen (2016) että tulevaisuuden eläketurvan kannalta (2056).

Raportissa on lukuisa määrä erilaisia indikaattoreita ja vaihtoehtolaskelmia vanhuuseläkkeiden tasojen mittaamiselle. Laskelmien eläketurva koostuu yleisesti lakisääteisten eläkejärjestelmien vanhuuseläkkeistä, mutta maasta riippuen myös työnantaja- tai alakohtaiset ns. työmarkkinaeläkkeet (ns. toinen pilari) voivat olla mukana jos ne edustavat merkittävää roolia maan eläketurvassa. Vapaaehtoinen yksilöllinen eläketurva eli ns. kolmannen pilarin eläketurva ei sen sijaan ole yleensä laskennassa mukana.

Raportissa tarkastellaan erilaisten työurien tuottamia eläketasoja ns. teoreettisten korvausasteiden (TRR) kautta. Eläketaso ilmoitetaan laskennallisen uran tehneen henkilön brutto- että nettokorvausasteena, toisin sanoen bruttoeläkkeen suhteena bruttoansioihin ja nettoeläkkeen suhteena nettoansioihin. Erilaisten työurien tarkastelun kautta saadaan selville myös esimerkiksi lastenhoidon tai osittaisen työskentelyn vaikutus eläketurvaan. Lisäksi voidaan tarkastella eri tuloluokkiin kuuluvien henkilöiden eroja eläkkeiden korvausasteissa.

Oheisessa kuviossa on esitetty PAR-raportin tietojen perusteella ns. uuden perustapauksen (new base case) korvausasteet eri EU-maissa. Kyseessä on keskipalkkaisen henkilön brutto- ja nettokorvausaste, kun henkilö jää eläkkeellä vuonna 2016 maan kansallisessa eläkeiässä (Suomessa 65 vuotta) ja on siihen mennessä tehnyt 40 vuoden työuran. Joissain maissa miesten ja naisten eläkeiät eroavat ja näissä tapauksissa kyseessä on miespuolisen henkilön korvausaste. Vastaavat laskelmat on tehty myös tulevaisuuden osalta niin, että henkilö aloittaa työuransa vuonna 2016 ja jää eläkkeelle 40 vuoden kuluttua vuonna 2056 kansallisessa eläkeiässä (Suomen osalta 66 v. 10kk).

EU-maissa korvausasteet vaihtelevat noin 40 (Viro) ja 100 (Hollanti) prosentin välillä. Suomen eläkkeen laskennallinen korvausaste on EU:n keskitasoa. Yleisesti nettokorvausasteet ovat bruttokorvausasteita korkeampia johtuen mm. verotuksen rakenteesta. Suurempien tulojen veroaste on yleensä matalia korkeampi ja siten myös nettomääräinen eläke ja palkka ovat yleensä toisiaan lähempänä.

Korvausasteet EU-maissa 2016

Lue lisää:

OECD-maiden eläketurva

OECD julkisti joulukuussa 2017 laajan selvityksen eri jäsenmaidensa ja G20-maiden eläketurvasta. Pensions at a Glance -raportti tuotetaan kahden vuoden välein. Raportin mittarivalikoima kattaa mm. eläketurvan tasoon, rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä vertailuja.

Viimeisimmässä raportissa on pureuduttu tarkemmin joustavaan eläkkeelle siirtymiseen ja eri maiden eläkejärjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tai esteisiin työn ja eläkkeen yhdistämisessä. OECD:n mukaan tällä hetkellä harvat ikääntyneet  yhdistävät eläkkeen ja työskentelyn, vaikka halukkuutta olisi enemmänkin.

Raportissa on myös tarkasteltu viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjä eläkeuudistuksia. Useassa maassa eläkeuudistusinto on jonkin verran laantunut talouden paremman kehityksen myötä, ja näin suurempia uudistuksia ei ole viime vuosina juurikaan nähty. Pääasiassa jo aiemmin päätettyjen eläkeikämuutosten myötä keskimääräinen eläkeikä tulee kuitenkin nousemaan OECD-maissa lähelle 66 vuotta seuraavien vuosikymmenten kuluessa.

OECD mittaa eläketurvan tulevan korvaustason olettaen työuran ulottuvan 20-vuotiaasta kansalliseen eläkeikään saakka, Suomen osalta 68-vuotiaaksi. Eläkkeiden korvausastevertailussa suomalaisen keskituloisen palkansaajan tuleva eläke on hieman OECD:n keskitason alapuolella, kun mukaan otetaan monissa maissa kokonaiseläketurvaan usein kuuluvat lisäeläkkeet. OECD:n keskiarvo on tällöin 58,7 prosenttia ja Suomen 56,6 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta. Pienituloisen palkansaajan kohdalla korvausaste on OECD:n keskiarvoa matalampi (56,6 % vs. 70,3 %) ja suurituloisen kohdalla korkeampi (56,6 % vs. 54,4 %). Suomen osalta korvausasteet ovat hieman nousseet edelliseen vertailuun nähden mm. eläkeiän nostosta johtuen.

 

Aiheesta muualla: