Eläketasojen kansainvälinen vertailu

OECD ja EU tuottavat säännöllisesti merkittäviä selvityksiä eläkkeen korvausasteesta eri maissa. Viimeisin näistä selvityksistä on lokakuussa EU:n sosiaalisen suojelun komitean julkaisema Pensions adequacy report (ns. PAR-raportti). Raportissa on lukuisa määrä erilaisia indikaattoreita ja vaihtoehtolaskelmia korvausasteen selvittämiseksi. OECD tuottaa kahden vuoden välein Pensions at a Glance -raportin, jossa vertaillaan mm. eläkkeiden tasoa.

Eläketurvassa suuria eroja EU-maiden välillä

Oheisessa kuviossa on esitelty EU:n PAR-raportin tietojen perusteella keskipalkkaisen henkilön laskennallinen bruttokorvausaste (eli bruttoeläkkeen suhde bruttoansioihin) 40 vuoden työuralla kansalliseen eläkeikään asti (Suomessa 65 vuoteen) vuonna 2013. Suomen eläkkeen laskennallinen korvausaste on EU:n keskitasoa. Joissakin maissa sukupuolten välillä on eri eläkeikä ja se näkyy sukupuolten välisinä eroina korvausasteessa.

Bruttokorvausaste EU-maissa
bruttokastek

Lähde: PAR-raportti (2015)

Eläketasovertailussa on kiinnitetty huomiota myös sukupuolten välisiin eläketasoeroihin. Eläkejärjestelmät heijastelevat työuran aikaisia ansioita, joten EU-maissa sukupuolten välillä on suuriakin eläketasoeroja.

PAR-raportin laskelmissa tarkastellaan myös eläkkeiden korvaussuhteiden muutosta, viimeksi vuosien 2013 ja 2053 välillä. Suomessa nettokorvaussuhteiden ennustetaan laskevan noin 10 prosenttia.

PAR-raportti sisältää myös runsaan määrän vaihtoehtoisia laskelmia kartoittaen erinäisten riskitapahtumien (kuten työkvyvyttömyys) vaikutusta eläketurvaan.

Oikopolut:

OECD-maiden eläketurva

OECD julkisti joulukuussa 2017 laajan selvityksen eri jäsenmaidensa ja G20-maiden eläketurvasta. Pensions at a Glance -raportti tuotetaan kahden vuoden välein. Raportin mittarivalikoima kattaa mm. eläketurvan tasoon, rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä vertailuja.

Viimeisimmässä raportissa on pureuduttu tarkemmin joustavaan eläkkeelle siirtymiseen ja eri maiden eläkejärjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tai esteisiin työn ja eläkkeen yhdistämisessä. OECD:n mukaan tällä hetkellä harvat ikääntyneet  yhdistävät eläkkeen ja työskentelyn, vaikka halukkuutta olisi enemmänkin.

Raportissa on myös tarkasteltu viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjä eläkeuudistuksia. Useassa maassa eläkeuudistusinto on jonkin verran laantunut talouden paremman kehityksen myötä, ja näin suurempia uudistuksia ei ole viime vuosina juurikaan nähty. Pääasiassa jo aiemmin päätettyjen eläkeikämuutosten myötä keskimääräinen eläkeikä tulee kuitenkin nousemaan OECD-maissa lähelle 66 vuotta seuraavien vuosikymmenten kuluessa.

OECD mittaa eläketurvan tulevan korvaustason olettaen työuran ulottuvan 20-vuotiaasta kansalliseen eläkeikään saakka, Suomen osalta 68-vuotiaaksi. Eläkkeiden korvausastevertailussa suomalaisen keskituloisen palkansaajan tuleva eläke on hieman OECD:n keskitason alapuolella, kun mukaan otetaan monissa maissa kokonaiseläketurvaan usein kuuluvat lisäeläkkeet. OECD:n keskiarvo on tällöin 58,7 prosenttia ja Suomen 56,6 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta. Pienituloisen palkansaajan kohdalla korvausaste on OECD:n keskiarvoa matalampi (56,6 % vs. 70,3 %) ja suurituloisen kohdalla korkeampi (56,6 % vs. 54,4 %). Suomen osalta korvausasteet ovat hieman nousseet edelliseen vertailuun nähden mm. eläkeiän nostosta johtuen.

 

Luxemburgissa EU:n suurimmat eläkkeet

Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja keskiääräisissä maksettavina olevissa eläkkeissä. Pienimmät eläkkeet löytyvät entisistä sosialistimaista, suurimmista eläkkeistä nautitaan Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa. Seuraavassa taulukossa on kuvattuna eri maiden euromääräiset kuukausieläkkeet sukupuolittain jaoteltuna. Eläkkeissä on huomioitu lakisääteiset eläkkeet sekä osassa maita lisäksi työmarkkinoilla sovitut eläkkeet. Tiedot ovat vuodelta 2011.

Maksussa olevat euromääräiset kuukausieläkkeet 2011 (ikäryhmä 65-79)

eurot      Lähde: PAR-raportti

Aiheesta muualla: