Blogilistaus
15.12.2022 Tero Uusimäki

Yrittäjien eläkevakuuttamien on ollut koko syksyn vilkkaan keskustelun kohteena. Näkökulmia Suomessa käytävään keskusteluun voi hakea länsinaapurista. Ruotsissa yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut perustuvat yrityksestä nostettavaan palkkaan ja yrityksen tulokseen. Verolainsäädännöllä on merkittävä rooli yrittäjien ansioeläketurvan muodostumisessa. 

Suomen ja Ruotsin eläkejärjestelmissä on samanlaisia elementtejä, mutta eläkejärjestelmät myös eroavat huomattavasti toisistaan. 

Ansioeläke järjestetään Ruotsissa ammattiasemasta riippumatta valtion yleisessä eläkejärjestelmässä. Sovellettavan eläkelain osalta ei siis ole merkitystä sillä, onko palkansaajan, yrittäjän tai vaikka maatalousyrittäjänkään asemassa. Osakeyhtiöyrittäjien eläkemaksut perustuvat yrityksestä nostettuun palkkaan. Muiden yrittäjien eläkemaksut perustuvat verotettavaan tuloon (elinkeinotoiminnan ylijäämään).     

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa Verohallinto kerää lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, mukaan lukien lakisääteiset eläkemaksut. Veron ennakonkantoa koskevan ns. F-verojärjestelmän kautta puolestaan määrittyy pitkälti, kuka maksaa suoritetusta työstä sosiaalivakuutusmaksut, ja ketä siis pidetään työstään yrittäjänä.

Verojärjestelmän tietyt tulontasausvälineet mahdollistavat osin sosiaalivakuutusmaksujen maksuajankohdan siirtämisen ja maksuperusteen pienentämisen. Tulontasausvälineitä käyttämällä ansioeläkettä karttuu yrittäjälle toki tällöin myös vähemmän. Verotuksella on myös muita vaikutuksia kokonaiseläketurvan muodostumiseen.   

Myös Ruotsissa keskustellaan yrittäjien eläketurvan riittävyydestä 

Ruotsissa osakeyhtiöyrittäjän ansioeläke kertyy yrityksestä maksetusta palkasta. Vaikka yrityksestä nostetun palkan määrä voi vaikuttaa yrittäjän pääomatulojen verotukseen, osakeyhtiöyrittäjä voi päättää nostaako vai ei palkkaa yrityksestään.  

Yksinyrittäjät nostavat Ruotsissa harvemmin palkkaa kuin osakeyhtiöyrittäjät useamman omistajan osakeyhtiöissä. Muilla yrittäjillä yleistä ansioeläkettä kartuttava yritystulo voi puolestaan jäädä vähäiseksi eri syistä. Tämän seurauksena yrittäjien yleisen eläkejärjestelmän mukainen ansioeläkekertymä voikin jäädä pieneksi. Ymmärrettävää on, että myös Ruotsissa keskustellaan yrittäjien eläketurvan riittävyydestä.  

Keskeisenä vertailukohtana on palkansaajana ansaittu keskimääräinen vanhuuseläke. Huoli yrittäjien eläketurvan riittävyydestä kohdistuu myös yleistä vanhuuseläkettä täydentävään eläketurvaan, sillä palkansaajat laajasti kattavat työmarkkinasopimuseläkejärjestelyt ovat yrittäjille vapaaehtoisia. Ja kuten Suomessa, ei keskustelun kohteena ole vain yrittäjien vanhuuseläkkeet, vaan laajemmin yrittäjien sosiaaliturva yritystoiminnan aikana.  

Eroja Suomeen ja ideoita eläkekeskusteluun?  

Suomessa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkevakuutus perustuu valtaosalla yrittäjiä YEL- tai MYEL-työtuloon, kun taas Ruotsissa yrityksestä nostettuun palkkaan ja elinkeinotoiminnan veronalaiseen ylijäämään.

Eroja Suomeen löytyy myös esimerkiksi laskutuspalveluyritysten kautta työskentelevien henkilöiden kohdalta. Suomessa työeläkelakeja sovellettaessa on katsottu, että yleensä laskutuspalveluyritystä käyttävät itsensä työllistäjät tekevät työtä yrittäjinä. Ruotsissa laskutuspalveluita käyttävät työnsuorittajat sosiaalivakuutetaan lähtökohtaisesti palkansaajina (elleivät ole ns. F-verotettavia). Yrittäjien eläketurvajärjestelyt Ruotsissa ovat kaiken kaikkiaan kiintoisia. Erot Suomeen voivat antaa näkökulmia yrittäjien eläketurvajärjestelyihin Suomessa ja tuoda esiin ideoita tuleviin keskusteluihin yrittäjien eläketurvasta. 

Eri maiden välisissä vertailussa ei kuitenkaan voi jättää huomiotta, että kyse on kokonaiseläkejärjestelmien erilaisista ratkaisuista. Vertailut maiden välillä voivat muodostua – ei vain kuin appelsiinien ja omenien – vaan hedelmäkorien vertailuksi, jos järjestelmien kokonaisrakenteessa on perustavia eroja ja yhteydet muuhun lainsäädäntöön poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Ruotsin osalta huomiota kiinnittää, ja vertailuja vaikeuttaa, erityisesti Ruotsin ansioeläkejärjestelmän moninaiset yhteydet verolainsäädäntöön ja yleistä ansioeläkettä täydentävien eläkejärjestelyjen laajuus Suomeen verrattuna. 

Aiheesta muualla:
Ruotsin yrittäjien eläkevakuuttaminen ja eläketurva. Erot ja yhtäläisyydet Suomeen. Eläketurvakeskuksen raportteja 10/2022 (Julkari)

Kuva: Gettyimages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.