Syntymäpaikka ja muuttoliike vaikuttavat työkyvyttömyysriskiin
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on selvästi suurempi Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevissa maakunnissa syntyneillä kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Työssäkäyvien suomalaisten työkyvyttömyysriski on pienentynyt huomattavasti 2000-luvulla, mutta alueelliset erot ovat maassamme edelleen suuret. Tarkastelen tässä blogissa alueellista työkyvyttömyysriskiä.
Riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle voidaan arvioida työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudella, joka kuvaa vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuutta promilleina työeläkevakuutetusta väestöstä.
Alue-erot ovat suuria syntymämaakunnan mukaan tarkasteltuna
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa oli vuosina 2020–2024 huomattavia alueellisia eroja henkilön syntymämaakunnan mukaan tarkasteltuna. 25–64-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli selvästi suurempi Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevissa maakunnissa syntyneillä kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suurin se oli Kainuussa, Pohjois-Savossa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa syntyneillä ja pienin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla syntyneillä. Alueelliset erot olivat vielä suurempia syntymämaakunnassaan asuvien välillä.
Toisaalta myös samalla alueella sijaitsevissa maakunnissa syntyneiden välillä oli selviä eroja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa Kymenlaaksossa syntyneillä se oli selvästi suurempi kuin Uudellamaalla syntyneillä.
Syntymämaakunnastaan muualle Suomeen muuttaneilla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli lähes kaikissa maakunnissa syntyneillä pienempi kuin syntymämaakunnassaan asuvilla. Ainoastaan Uudellamaalla syntyneillä se oli suurempi ja Pohjanmaalla syntyneillä näiden kahden väestöryhmän välillä ei ollut juuri eroa.
Muuttoliikkeen suunnan mukaan tarkasteltuna Uudellamaalla syntyneet muuttivat alueille, missä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli suurempi kuin Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneet muuttivat pääasiassa alueille, missä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli pienempi tai lähes yhtä suuri kuin heidän syntymämaakunnassaan.
Väestö- ja elinkeinorakenne selittävät eroja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa
Riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on vanhemmissa ikäluokissa huomattavasti suurempi kuin nuoremmissa. Myös matalammin koulutetuilla on selvästi suurempi riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle kuin korkeammin koulutetuilla.
Kun ikärakenne otetaan huomioon, etenkin syntymämaakunnassaan asuvien väliset erot kaventuvat, koska 55–64-vuotiaiden osuus työeläkevakuutetusta väestöstä oli tässä väestöryhmässä suurempi Pohjois- ja Itä-Suomessa kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa vuosina 2020–2024. Sen sijaan koulutusrakenteen huomioon ottaminen kaventaa etenkin syntymämaakunnassaan asuvien ja muualle Suomeen muuttaneiden välisiä eroja. Vähintään korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli tarkasteluajanjaksolla syntymämaakunnastaan pois muuttaneilla paljon suurempi kuin syntymämaakunnassaan asuvilla. Uudellamaalla syntyneillä näiden kahden väestöryhmän välillä ei ollut kuitenkaan juuri eroa.
Erot työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa jäävät selviksi siitä huolimatta, että väestön ikä- ja koulutusrakenne otetaan huomioon, mikä voi johtua muiden väestöön liittyvien tekijöiden ohella alueellisista olosuhteista, kuten elinkeinorakenteesta, elintasosta sekä työmarkkinoiden ja terveydenhuollon toimivuudesta.
Toimialoittain tarkasteltuna elinkeinorakenteessa on huomattavia alueellisia eroja. Kainuussa, Pohjois-Savossa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa työpaikkojen osuus on Uuteenmaahan verrattuna paljon suurempi fyysisesti raskailla toimialoilla, kuten maa- ja metsätaloudessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Uudellamaalla taas työpaikkojen osuus on paljon suurempi asiantuntijatyyppisillä aloilla, kuten informaatiossa ja viestinnässä sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa.
Erot elinkeinorakenteessa näkyvät myös palkkatasossa. Uudellamaalla työssäkäyvillä kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 noin 20 prosenttia suurempi kuin Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa työssäkäyvillä ja 10–20 prosenttia suurempi kuin muissa maakunnissa työssäkäyvillä.
Alueellisten olosuhteiden vaikutus selittänee myös, miksi Uudellamaalla syntyneillä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli vuosina 2020–2024 suurempi syntymämaakunnastaan pois muuttaneilla kuin syntymämaakunnassaan asuvilla. Ja miksi lähes kaikissa muissa maakunnissa syntyneillä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli syntymämaakunnastaan pois muuttaneilla selvästi pienempi kuin siellä asuvilla, vaikka otetaan huomioon väestön ikä- ja koulutusrakenne.
Aiheesta lisää:
