Ajankohtaislistaus
21.4.2022

Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneet ovat enimmäkseen keskituloisia, työssäkäyviä palkansaajia. Eläkeiän noustessa osittaisen vanhuuseläkkeen leikkausvaikutus kasvaa. Varhennusvähennyksen voimistuminen näkyy jo alkavissa vanhuuseläkkeissä.

Koronapandemia ei ole juurikaan vaikuttanut uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden (ove) määrään. Vuonna 2021 uusia eläkkeitä alkoi 13 000. Uusien eläkkeiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

Vuoden 2021 lopussa osittaista vanhuuseläkettä sai 31 600 henkilöä, noin 2 500 henkilöä enemmän kuin vuonna 2020. Määrä kasvaa edelleen, mutta kasvuvauhti on hidastunut oven alkuajoista. Enimmäkseen kasvu on seurausta vanhuuseläkeiän nostosta: määrä kasvaa, kun osittaiset vanhuuseläkkeet jatkuvat entistä pitempään.

Oven pidentyvä nostoaika vaikuttaa myös lopullisen eläkkeen suuruuteen. Eläkkeen nostaminen aloitetaan yleensä heti 61-vuotiaana, kun se on mahdollista. Koska vanhuuseläkeikä nousee ikäluokasta toiseen, myös eläkettä pysyvästi leikkaava varhennusvähennys kasvaa.

Mitä aikaisemmin osittaisen vanhuuseläkkeen nostaa, sitä suurempi osuus lopullisesta eläkkeestä leikkautuu pois.

– Viime vuonna nuorimman ikäluokan varhennusaika oli keskimäärin 41 kuukautta. Se pienensi maksettavaa eläkettä yli 16 prosenttia, mikä tarkoittaa heidän 50 prosentin tasoisessa keskieläkkeessään pysyvää 145 euron leikkausta, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Miehillä kolmanneksen naisia suurempi osittainen vanhuuseläke

Viime vuoden lopussa voimassa olleista eläkkeistä 85 prosenttia maksettiin 50 prosentin tasoisina, jotka olivat keskimäärin 800 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke oli 720 €/kk. Miesten keskimääräinen eläke (890 €/kk) oli kolmanneksen suurempi kuin naisten (670 €/kk).

Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsee usein yksityisellä sektorilla työskentelevä keskituloinen palkansaaja. Yli puolet (58 %) oven valinneista on miehiä.

Eläkkeen valinneista reilut kaksi kolmesta jatkoi työssä. Ansiotasosta päätellen reilu kolmannes työssä jatkaneista on vähentänyt työntekoa. Muilla ansiotaso ei muuttunut tai nousi ainakin hieman.

Keskimääräinen työuraeläke lähes 2 100 euroa kuukaudessa

Työuraeläke tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Neljän ensimmäisen vuoden aikana eläkettä on saanut 204 henkilöä.

Vuonna 2021 alkoi 84 työuraeläkettä, jotka olivat keskimäärin 2 074 euroa kuukaudessa. Suurin osa eläkkeensaajista on miehiä.

Lisää aiheesta:

Osittainen vanhuuseläke

  • korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa
  • antaa 61 vuotta täyttäneelle henkilölle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %)
  • vähentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä
  • on mahdollista ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, siihen lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta.
  • ei liity työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.

Työuraeläke

  • voidaan myöntää vähintään 63-vuotiaalle työntekijälle ennen vanhuuseläkettä
  • edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa rasittavassa ja kuluttavassa työssä
  • edellyttää lääkärinlausuntoa heikentyneestä työkyvystä
  • on määrältään eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke
  • maksetaan omaan vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka.

Kuva: Karoliina Paatos

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.