OECD: Suomessa eläkkeiden korvaustaso vertailumaiden keskitasoa parempi

Pensions at a Glance -raportti tarkastelee kansainvälisesti eläketurvan riittävyyttä, rakennetta ja kestävyyttä. Tällä kertaa raportissa on kiinnitetty erityistä huomiota ei-tyypillisissä työsuhteissa työskentelevien eläketurvaan. Eläkkeiden korvausastevertailussa Suomen taso on pysynyt ennallaan.

OECD on julkistanut laajan, kahden vuoden välein ilmestyvän Pensions at a Glance -raportin eri jäsenmaidensa ja G20-maiden eläketurvasta. Raportissa tarkastellaan eläkejärjestelmiä usean eri indikaattorin kautta. Mittarivalikoima kattaa muun muassa eläketurvan tasoon, rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä vertailuja.

Ei-tyypillisissä työsuhteissa eläketurva usein heikompaa

Tämänkertaisessa raportissa on pureuduttu erityisesti ns. ei-tyypillisten työsuhteiden eläketurvaan.

OECD:n mukaan ei-tyypilliset työsuhteet kattavat nykyisellään jo noin kolmanneksen kaikesta työskentelystä OECD-maissa. Raportin mukaan ei-tyypilliset työsuhteet ovat usein ongelmallisia eläketurvan suhteen. Yrittäjien mediaanieläke on OECD-maissa noin viidenneksen matalampi kuin työntekijöiden. Tämä johtuu muita saman tuloisia työntekijöitä matalammista maksuista ja usein myös vapaaehtoisesta vakuuttamisesta yleisessä eläkejärjestelmässä.

Useimmissa vertailumaissa eläketurva on rakennettu perinteisen, täysipäiväisen työskentelyn ja yhtäjaksoisen työuran näkökulmasta parhaiten toimivaksi. Eläkejärjestelmissä voi siten olla verrattain korkeita ansainta- tai aikarajoja vakuutuksen piiriin pääsemiseksi, jotka voivat estää osa-aikaisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien eläkkeen karttumisen.

Suomessa kaikki työntekijät pääsevät eläkevakuutuksen piiriin samanlaisin ehdoin. Yrittäjien lakisääteinen eläke jää kuitenkin matalampien työtulojen vuoksi Suomessakin heikommaksi kuin työntekijöiden, vaikka yrittäjien eläkevakuuttaminen on pakollista.

Suomi parhaassa kolmanneksessa eläkkeiden korvausasteissa

OECD on Pensions at a Glance -raporteissaan perinteisesti tarkastellut myös eläketurvan tasoa korvausastelaskelmien kautta. Korvausaste mittaa eläkkeen ja sitä edeltävän palkkatulon suhdetta joko brutto- tai nettomääräisenä riippuen siitä otetaanko tarkastelussa huomioon verotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen vaikutus.

Raportissa korvausasteita tarkastellaan työmarkkinoille siirtyvän nuoren aikuisen kannalta. Peruslaskelmassa henkilö siirtyy työmarkkinoille 22-vuotiaana vuonna 2018 ja jää eläkkeelle kansallisessa eläkeiässä. Suomen osalta eläkeikä on 68 vuotta. Laskennallinen työuran pituus vaihtelee siis maasta toiseen eläkeiästä riippuen.

Tällä tavoin laskettu bruttokorvausaste on OECD-maissa keskimäärin 49 prosenttia keskituloisella henkilöllä. Suomi sijoittuu laskelmissa vertailumaiden ylimpään kolmannekseen 56,5 prosentin korvausasteella. Korvausaste on Suomen osalta pysynyt ennallaan edelliseen vertailuun nähden.

Korvausastelaskelmissa tarkastellaan myös eläkkeen tason säilymistä eläkeaikana. Mittarina käytetään tällöin korvausastetta 80-vuotiaana. OECD-maissa korvausaste laskee keskimäärin 43 prosenttiin.

Suomessa kehitys on samansuuntainen korvausasteen pudotessa noin 50 prosenttiin, kun eläkkeellä on oltu 12 vuotta. Pudotukset johtuvat maksussa olevien eläkkeiden indeksoinnista, jotka harvemmin seuraavat suoraan palkkojen kehitystä.

OECD esittelee Pensions at a Glance -raporttia Eläketurvakeskuksen järjestämässä seminaarissa Helsingissä 4. helmikuuta 2020.

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi, puh. 029 411 2133, marjukka.hietaniemi(at)etk.fi

Pensions at a Glance 2019 -raportti

Countries should strengthen pension systems to adapt to changing world of work (OECD:n tiedote 27.11.2019)

Bruttokorvausasteet OECD- ja G20-maissa kansallisessa eläkeiässä ja 80 vuotiaana. Eläkkeen korvausasteiden keskiarvo on 49 prosenttia ansioista. Suomen korvausaste on 56,5 prosenttia.

Kuva: Gettyimages