Eläkeläisten työnteko
Eläkeläisten työnteko vuonna 2024 edellisvuoden tasolla
Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joille maksettiin eläkettä oman työuran perusteella. Heistä joka kymmenes teki töitä. Alle 68-vuotiaista joka neljäs kävi töissä.
Koko viime vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli yli 180 000. Heistä lähes 100 000 oli alle 68-vuotiaita. He kuuluivat vakuuttamisvelvollisuuden piiriin ja kartuttivat työnteollaan uutta eläkettä. Jos lukuihin lisätään vielä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla vuoden 2024 aikana töitä tehneet lähes 68 000 vakuutettua, nousee eläkkeen rinnalla työssä olleiden määrä 245 000:een.
Eläkelaji vaikuttaa työssä käyvien määrään
Yleisintä työnteko on osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Neljä viidestä osaeläkettä saaneista oli työssä vuoden 2024 lopussa. Työtä tehdään usein myös osittaisella vanhuuseläkkeellä. Vuoden 2024 lopussa kolme neljästä osittaisen vanhuuseläkkeen saajasta jatkoi työntekoa.
Vuoden 2024 lopussa työeläkejärjestelmässä oli yli 1,3 miljoonaa vanhuuseläkeläistä, joista 81 000 teki töitä. Varsinaisen vanhuuseläkkeen saajista 220 000 oli alle 68-vuotiaita, joista 32 000 teki töitä. Työssä olleista 2 400 oli alle 64-vuotiaita.
Joulukuussa 2024 työssä olleiden eläkkeensaajien lukumäärä ja osuus kyseistä eläkettä saaneista
| Eläkelaji | Alle 68-vuotiaat, lkm | Alle 68-vuotiaat, % | Kaikki, lkm | Kaikki, % |
|---|---|---|---|---|
| Kaikki | 108 200 | 26,8 | 160 400 | 10,7 |
| – Ilman osittaista vanhuuseläkettä | 55 100 | 16,5 | 107 300 | 7,5 |
| Varsinainen vanhuuseläke | 28 600 | 12,9 | 80 800 | 6,2 |
| Osittainen vanhuuseläke | 53 000 | 75,4 | 53 100 | 75,4 |
| Työkyvyttömyyseläke | 26 500 | 23,6 | 26 500 | 23,6 |
| – Täysi työkyvyttömyyseläke | 9 400 | 10,4 | 9 400 | 10,4 |
| – Osatyökyvyttömyyseläke | 17 100 | 80,4 | 17 100 | 80,4 |
Tilastointimuutos vuonna 2023 vähensi eläkkeen rinnalla työssä käyneiden määrää
Vuoden 2023 aineistossa muutettiin tilastoinnin perusteita. Aineistosta rajattiin pois mm. vähäiset työansiot. Tilastointimuutoksen seurauksena työssä olleiden eläkeläisten määrä pieneni aikaisemmasta. Tulorajaus laski työssä olleiden määrää erityisesti täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla, kun vain vähäinen työnteko on sallittua menettämättä eläkettä.
Ilman muutosta vuonna 2023 työssä olleiden eläkkeensaajien määrä olisi ollut edellisvuoden tasolla. Prosenttiosuudet tiettyä eläkettä saaneista olisivat jopa hieman nousseet. Kokonaisuutena vaikutus oli puolen prosenttiyksikön luokkaa alle 68-vuotiaissa eläkkeensaajissa, mutta eri eläkelajien väliset erot olivat selvästi suurempia.
Vuoden aikana työssä käyneet eläkeläiset
Koska moni eläkkeensaaja tekee töitä osa-aikaisesti ja ehkä myös epäsäännöllisesti, vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli selvästi enemmän kuin joulukuussa työskennelleitä. Alle 68-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat tekivät töitä keskimäärin reilun kuuden kuukauden aikana vuonna 2024. Iän myötä sekä työansioiden että työkuukausien määrä vähenee. Esimerkiksi 70-vuotiaat eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin reilun viiden kuukauden aikana ja 75-vuotiaat neljän kuukauden aikana.
Joulukuussa 2024 tai vuoden 2024 aikana työssä olleiden eläkkeensaajien lukumäärä, keskieläke ja keskimääräinen työansio
| Työssä ja eläkkeellä olleet | Kaikki eläkelajit | Kaikki eläkelajit, pl. osittainen vanhuuseläke | Varsinainen vanhuuseläke | Varsinainen vanhuuseläke, alle 68-vuotiaat |
|---|---|---|---|---|
| Joulukuussa työ ja eläke, lkm | 160 400 | 107 300 | 80 800 | 28 600 |
| – Eläke €/kk | 1 750 | 2 220 | 2 540 | 2 190 |
| – Palkka €/kk | 2 390 | 1 720 | 1 720 | 1 900 |
| Vuoden aikana työ ja eläke, lkm | 245 100 | 182 000 | 142 200 | 57 300 |
| – Eläke €/kk | 1 860 | 2 210 | 2 450 | 2 080 |
| – Palkka €/kk | 2 220 | 1 690 | 1 660 | 2 110 |
Osa-aikainen työ pienentää työansioita. Esimerkiksi vanhuuseläkeläisten keskimääräinen työansio jää merkittävästi heidän keskieläkkeensä alapuolelle, mikä viittaa ansiotason selkeään laskuun eläkettä edeltävästä tasosta.
Eläkkeellä tehtävän työn tilapäistä luonnetta kuvaa myös henkilömäärän vaihtelu vuoden aikana. Kun vuoden 2024 joulukuussa kävi työssä 160 000 työeläkettä saanutta, koko vuoden aikana heitä oli 85 000 enemmän eli reilut 245 000. Luvuissa ovat mukana 68 000 osittaista vanhuuseläkettä saaneet, joista merkittävä osa teki töitä.
Ensisijainen kannustin työntekoon eläkkeellä ei näyttäisi olevan ole lisätulon hankkiminen. Ansiotaso ja työn tilapäinen luonne samoin kuin aiheesta tehdyt tutkimukset tukevat tätä päätelmää. Lisäksi työtä tekevien eläkeläisten vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin suurempia kuin muiden samanikäisten vanhuuseläkkeet. Toki joukossa on myös pientä eläkettä saavia, joille työansio on merkittävä taloudellinen kannustin työntekoon eläkkeellä.
Taulukko:
Työtä tekevien alle 68-vuotiaiden eläkeläisten määrä ei enää nouse
Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien viime vuosiin saakka. Sekä henkilömäärä että osuus alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista on kasvanut. Osan muutoksesta selittää osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu, osan työnteon yleistyminen vanhuuseläkkeen rinnalla. Myös osittainen vanhuuseläke on lisännyt merkittävästi eläkkeensaajien työntekoa vuodesta 2017 alkaen, vaikka kyseistä eläkettä saavia ei lueta varsinaisesti eläkeläisiksi.
Viime vuosien aikana on tapahtunut kuitenkin käänne. Vuosien 2023–2024 aikana eläkeläisten työnteko ei ole enää lisääntynyt alle 68-vuotiaiden ikäryhmässä, jos osittaisen vanhuuseläkkeen saajien työntekoa ei oteta huomioon. Yhtäältä vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu on vähentänyt merkittävästi nuorimpien eläkkeensaajien määrää. Toisaalta työttömyys on heikentänyt työllisyyttä koko väestössä, ja siten vaikuttanut myös eläkeläisten työmahdollisuuksiin.
Työnteko yleisempää alle 68-vuotiailla eläkeläisnaisilla kuin -miehillä
Alle 68-vuotiailla naisilla työnteko eläkkeellä on hieman yleisempää kuin miehillä. Vuoden 2024 lopussa eläkkeen rinnalla teki eläkevakuutettavaa työtä reilut 58 000 naista eli 29 prosenttia alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista. Vastaava osuus miehistä oli 25 prosenttia eli 50 000 miestä.
Kun osittainen vanhuuseläke jätetään pois tarkastelusta, alle 68-vuotiaista eläkeläisnaisista 33 000 teki töitä eli 19 prosenttia. Miehillä vastaavat luvut olivat 22 100 ja 14 prosenttia. Alle 68-vuotiaissa naiset tekevät miehiä useammin töitä sekä työkyvyttömyys- että vanhuuseläkkeen rinnalla. Ero on naisten eduksi niin lukumäärissä kuin osuuksissa kyseistä eläkettä saavista. Myös osittaisen vanhuuseläkkeen saajissa naisten työnteko on yleisempää kuin miesten.
Jos mukaan otetaan myös vanhemmat ikäluokat, kuva työnteon yleisyydestä sukupuolten välillä muuttuu. Miesten työnteko on yleisempää yli 70-vuotiailla. Se nostaa työtä tekevien eläkeläisten osuuden miehillä pari prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin naisilla.
Joulukuussa 2024 työssä olleiden eläkkeensaajien lukumäärä ja osuus kyseistä eläkettä saaneista sukupuolen mukaan
| Eläkelaji | Miehet, lkm | Miehet, % | Naiset, lkm | Naiset, % |
|---|---|---|---|---|
| Kaikki | 80 000 | 11,8 | 80 500 | 9,9 |
| – Ilman osittaista vanhuuseläkettä | 52 100 | 8,1 | 55 300 | 7,1 |
| Varsinainen vanhuuseläke | 43 100 | 7,3 | 37 800 | 5,2 |
| Osittainen vanhuuseläke | 27 900 | 72,2 | 25 200 | 79,3 |
| Työkyvyttömyyseläke | 9 000 | 16,9 | 17 500 | 29,7 |
| – Täysi työkyvyttömyyseläke | 4 300 | 9,2 | 5 100 | 11,6 |
| – Osatyökyvyttömyyseläke | 4 700 | 71,6 | 12 400 | 84,4 |
Lukumääräero miesten ja naisten välillä on erityisen suuri osatyökyvyttömyyseläkkeissä. Tämä eläkemuoto on naisilla huomattavasti yleisempi. Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista valtaosa jatkaa työntekoa eläkkeen rinnalla eläkemuodon tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2024 lopussa osaeläkkeellä olleista naisista 84 prosenttia teki töitä. Miehillä osuus oli yli 10 prosenttiyksikköä matalampi.
Varsinaisella vanhuuseläkkeellä olleista yli 80 000 teki töitä
Varsinaisen vanhuuseläkkeen saajista 81 000 (6,2 %) teki töitä joulukuussa 2024. Heistä alle 68-vuotiaita oli vajaat 29 000. Kun mukaan otetaan kaikki vuoden 2024 aikana vanhuuseläkkeen rinnalla töitä tehneet, heitä oli yli 140 000.
Vanhuuseläkkeen rinnalla työssä käyvien määrä laskee iän myötä. Nuoret vanhuuseläkkeensaajat tekevät enemmän töitä kuin vanhemmat. Heistä myös enemmistö on naisia. Mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan, sitä pienempi osuus ikäluokan elossa olevista on miehiä. Silti vanhemmissa ikäryhmissä työssä käyvistä eläkeläisistä enemmistö on miehiä.
Joulukuussa 2024 varsinaisen vanhuuseläkkeen rinnalla työskenteli yli 27 000 iältään 60–67-vuotiasta henkilöä. Ikäryhmässä työtä tehneiden eläkeläismiesten työn ja vanhuuseläkkeen yhteenlaskettu kuukausitulo nousi keskimäärin lähes 4 800 euroon. Naisten keskitulo oli vajaat 3 400 euroa. Työnteko lähes kaksinkertaisti vanhuuseläkeläisten kuukausitulot työkuukausina. Työssä käyvien eläkeläisten muita eläkkeensaajia keskimäärin korkeammat vanhuuseläkkeet viittaavat siihen, että heillä työnteon kannusteet eivät ole ensisijaisesti taloudellisia.
Vaikka työssä käyneillä vanhuuseläkeläisillä työeläke on keskimäärin kohtuullisen korkea, osalla eläke on jäänyt pieneksi. Joulukuussa 2024 työssä käyneistä vanhuuseläkeläisistä kahdeksan prosenttia (6 200) sai työeläkettä alle takuueläkkeen rajamäärän 977 €/kk. Heistä kaksi kolmesta oli naisia. Yli puolet rajamäärän alle jääneistä oli alle 70-vuotiaita. On hyvä muistaa, että tähän joukkoon kuuluvista moni saa työeläkkeen lisäksi myös kansaneläkettä, joka on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
Työkyvyttömyyseläkkeellä teki töitä 43 000
Myös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi tehdä töitä, ja työnteko onkin lisääntynyt jonkin verran viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka parin viimeisen vuoden aikana nousu on taittunut. Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla teki töitä 41 000 vakuutettua, joista joulukuussa töitä teki vajaat 27 000.
Erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työnteko on yleistä – neljä viidestä osaeläkkeellä olevasta tekee töitä. Vuoden 2024 joulukuussa heitä oli 17 100, joista 12 400 oli naisia. Osaeläkkeen rinnalla työssä olleista puolet oli alle 60-vuotiaita.
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla työnteko on harvinaisempaa, mutta vähäinen työnteko on mahdollista myös heillä. Vuoden 2024 aikana täyden eläkkeen saajista oli työssä 20 000 ja joulukuussa reilut 9 000, joista naisia oli hieman yli puolet. Lähes kaksi kolmesta oli iältään alle 60-vuotiaita.
Joulukuussa 2024 osaeläke oli keskimäärin 960 €/kk ja työansio 1 950 €/kk. Vastaavasti täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskieläke oli 1 740 €/kk ja keskiansio 1 270 €/kk. Työnteko nostaa sekä täyttä työkyvyttömyyseläkettä että osaeläkettä saavien kokonaistulon samalle tasolle.
Työkyvyttömyyden syy vaikuttaa työntekomahdollisuuksiin eläkkeen rinnalla
Täyden eläkkeen rinnalla vuoden 2024 lopussa työtä tehneistä lähes puolet oli saanut eläkkeen mielenterveyden häiriöiden perusteella. Joka neljännen eläkkeen taustalla oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Osaeläkkeen kohdalla tilanne oli päinvastainen. Lähes puolet teki töitä tuki- ja liikuntaelinten sairauksista huolimatta. Mielen sairaudet olivat taustalla joka neljännellä työssä käyneellä osaeläkkeen saajalla. Muiden sairauspääryhmien kohdalla erot olivat pieniä.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista jatkaa työntekoa
Osittainen vanhuuseläke antaa mahdollisuuden huokoistaa työuran viimeisiä vuosia ja kannustaa varttuneita jatkamaan työntekoa. Kun työuran loppupään työkuormaa voi eläkkeen avulla vähentää elintason laskematta merkittävästi, se voi auttaa jaksamaan työelämässä entistä pitempään myös vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.
Vuoden 2024 lopussa osittaista vanhuuseläkettä maksettiin 70 000 työeläkevakuutetulle, joista 65 000 oli alle 65-vuotiaita. Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja oli 61 vuotta. Osittaisena vanhuuseläkkeenä voi nostaa neljäsosan tai puolet eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Suurin osa on valinnut 50 prosentin tasoisen eläkkeen.
Kolme neljästä osittaista vanhuuseläkettä saaneesta oli työssä vuoden 2024 lopussa. Valtaosa 25 prosentin tasoisen eläkkeen valinneista jatkoi työntekoa – 86 prosenttia.
Ei ole yllätys, että työssä käyvien osuus osittaisen vanhuuseläkkeen valinneilla on suuri. Eläke on käytännössä alle puolet karttuneen eläkkeen määrästä, joten harvalla se riittää elämiseen. Vuoden 2024 lopussa työtä tehneiden 50 prosentin eläke oli keskimäärin 880 €/kk, ja 25 prosentin eläke puolet siitä. Eläkkeen lisäksi miehet saivat työansioita keskimäärin 4 100 €/kk ja naiset 3 300 €/kk.
Eläkeläisten työnteko nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta
Vuoden 2024 lopussa 60–64-vuotiaista vakuutetuista teki töitä 230 000 henkilöä. Se vastaa 60 prosenttia ikäryhmän työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneista. Vuodesta 2012 prosenttiosuus on noussut 20 prosenttiyksikköä eli 65 000 vakuutettua. Samalla kun eläkkeensaajien määrä on laskenut tässä ikäryhmässä, myös eläkkeen ohella työtä tehneiden osuus on nyt kääntynyt laskuun. Koko 2010-luvun ajan viime vuosiin saakka osuus vaihdellut kuuden prosentin molemmin puolin. Vuonna 2024 se putosi ensimmäisen kerran alle viiden prosentin (4,6 %). Toisin sanoen työtä tekevien määrän nousu on kohdentunut ei-eläkkeellä olleisiin, joihin tässä on luettu myös osittaista vanhuuseläkettä saaneet.
Myös 65–68-vuotiaiden työnteko on yleistynyt vuosien 2012–2024 aikana. Vuoden 2024 lopussa töitä teki vajaat 40 000 vakuutettua, joka vastaa 13 prosenttia ikäryhmän työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneista. Heistä kaksi kolmannesta oli eläkkeensaajia. Ikäryhmässä työtä tehneiden osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2012. Kasvusta yksi prosenttiyksikkö on eläkeläistyön osuus, joten kolme prosenttiyksikköä selittyy työnteon jatkamisella yli eläkeiän.
Samalla kun eläkeikäisten ja eläkeläisten työnteko yleistyy, myös ikääntyneiden työllisyysaste nousee. Esimerkiksi 65–69-vuotiaiden ikäryhmässä eläkeläisten tekemä työ selittää yli puolet vuoden 2024 työllisyysasteesta. Lisäksi tässä ikäryhmässä oli lähes 5 000 osittaisen vanhuuseläkkeen saajaa, jotka tekivät töitä joulukuussa 2024.
Vastaavasti 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä lähes joka kymmenes työllinen oli eläkkeensaaja. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen saajat otettaisiin huomioon eläkkeensaajina, eläkkeensaajien osuus nousisi kolminkertaiseksi. Vuoden 2024 aikana ikäryhmässä oli työllisiä keskimäärin 230 000.
(Päivitetty 15.12.2025)
Tilaston taulukot:
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Eläkeläisten työnteko
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakelaisten-tyonteko/
Aihealue: Työ, palkat ja toimeentulo
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto kuvaa työeläkettä saavien eläkkeensaajien työskentelyä sekä heidän keskimääräisiä ansioitaan ja työeläkkeitään. Aineisto on jaettu kahteen joukkoon iän perusteella. Toisen joukon muodostavat kaikki työeläkkeensaajat. Osajoukkona tarkastellaan alle 68-vuotiaita, jotka kuuluvat vakuuttamisvelvollisuuden piiriin ja kartuttavat näin uutta eläkettä.
Tietosisältö
Tilasto sisältää tietoja eläkeläisten työnteosta työikäisen ja koko väestön keskuudessa. Työntekoa tarkastellaan henkilömäärien lisäksi väestöosuuksien ja ajassa tapahtuvien muutosten avulla. Tietoja esitetään myös eläkkeensaajien keskieläkkeistä ja -ansioista.
Käytetyt luokitukset
Sukupuoli, ikä, eläkelaji, sairauspääryhmä.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Eläkkeensaajien työssäkäyntiin liittyvät tiedot perustuvat työeläkejärjestelmän ansainta- ja eläkerekisterien sisältämiin tietoihin. Vakuuttamisvelvollisuusiän (68 vuotta) ylittäneiden osalta aineistoon on yhdistetty Verohallinnon ennakkoverotuksen ansiotietoja. Työllisyysasteita koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.
Päivitystiheys
Kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden marras- tai joulukuussa. Julkistusaika ilmoitetaan vuosittain tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.
Aikasarja
Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2007.
Asiasanat
eläkeläiset, työssäkäynti, työssä jatkaminen, ansiotyö, työllisyysaste, ikääntyvät työntekijät, työeläkkeet
Yhteystiedot
Työhön liittyvät käsitteet
Työeläkejärjestelmä
Työeläkejärjestelmä jakautuu yksityiseen ja julkiseen sektoriin.
Suurin osa yksityisellä sektorilla työskentelevistä vakuutetaan työntekijän eläkelain TyEL:n piirissä.
Julkisella sektorilla työskentelevät vakuutetaan pääasiassa julkisten alojen eläkelaki JuEL:n mukaan. Lain piiriin kuuluvat Kevan jäsenyhteisöjen, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevat henkilöt. Julkisella sektorilla eniten vakuutettuja on kuntien ja hyvinvointialueiden palveluksessa.
Työeläkevakuutettu, vakuutettu
Henkilö, joka on tilastointiajankohtana tai aiemmin ollut työsuhteessa tai yrittäjänä, ja jolla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen.
Työeläkevakuutettu työ
Ikävälillä 17–67 tehty työ on työeläkevakuutettava. Vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 vuoden täyttämiseen ja se koskee ansioita, jotka ovat kuukaudessa vähintään rajamäärän suuruisia (68,57 euroa/kk vuonna 2024). Myös eläkkeensaajan ansiotyö pitää vakuuttaa, ja siitä karttuu eläkettä.
Koska vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 vuoden täyttämiskuukauden lopussa, osa tarkasteluista on rajattu 67-vuotiaisiin. Tällöin vanhin mukana oleva ikäryhmä on vuoden lopussa 68-vuotiaat, jotka ovat tehneet töitä tilastovuoden aikana 67-vuotiaina.
Työeläkevakuutettu yrittäjätoiminta
Yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa, jos vuosityötulo on vähintään 9 010 euroa (vuonna 2024). Myös eläkkeensaajan harjoittama yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa. Poikkeuksena ovat työeläkelakien perusteella vanhuuseläkkeellä olevat yrittäjät. He eivät kuulu pakollisen YEL-vakuutuksen piiriin, mutta voivat ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen. Tämän vuoksi osa eläkkeen ottaneista yrittäjistä puuttuu aineistosta, vaikka he jatkavat yrittäjinä.
Työssä oleviksi katsotaan sekä pakollisen että vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat yrittäjät. YEL:ssa tarkoitettu yrittäjä on henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta tässä työssään virka- tai työsuhteessa. Myös yrittäjän perheenjäsen on yrittäjä, jos hän työskentelee yrityksessä, mutta ei ole tässä työssään työsuhteessa.
MYEL:ssa vakuuttamisvelvollisuuden vuosityötulon raja on vähintään 4 505 euroa (vuonna 2024). MYEL-vakuutus on otettava, jos harjoittaa maatilataloutta vähintään viiden MYEL-hehtaarin tilalla itse työtä tehden. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös perheenjäseniä, jotka pääasiallisesti työskentelevät viljelmällä.
MYEL:n piiriin ovat kuuluneet vuodesta 2009 alkaen myös apurahansaajat, jotka harjoittavat tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa.
Myös eläkkeensaajan harjoittama MYEL-toiminta voidaan vakuuttaa, jos MYEL:n edellytykset täyttyvät.
Työssä oleva
Henkilö, joka on ollut kalenterikuukauden aikana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.
Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttäneet henkilöt, jotka ovat Verohallinnon ennakonpidätystietojen mukaan saaneet ansiotuloja, ja jotka ylittivät nuorempia ikäryhmiä koskevan vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (ks. aiemmin ”Työeläkevakuutettu työ”).
Vuoden lopussa työssä oleva
Henkilö, joka on ollut työssä joulukuun aikana tai vuoden lopussa (riippuen työnteon ilmoitustavasta). Tämä aiheuttaa pieniä eroja tilastoihin vuoden lopun lukumäärissä.
Eläkkeeseen liittyvät käsitteet
Eläkkeellä oleva
Henkilö, joka saa omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Vaikka osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saavia ei pidetä eläkkeelle siirtyneinä, heidät on tässä tilastossa katsottu eläkkeensaajiksi.
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 17–64-vuotiaalle, jolla on työkykyä alentava sairaus ja työkyvyttömyyden voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Täysi työkyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on vähintään 3/5. Osatyökyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on 2/5–3/5.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi voimassa olevana eläkkeenä, jolloin sen päättymisajankohtaa ei ole määritelty. Kuntoutustukea maksetaan työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden voidaan olettaa todennäköisesti paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Myös kuntoutustuki voidaan myöntää osaeläkkeen suuruisena. Kuntoutustuki luetaan tässä työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Työkyvyttömyyseläke myönnetään joko täyden eläkkeen suuruisena tai osittaisena. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus tehdä eläkkeen aikana ansiotyötä jäljellä olevalla työkyvyllään. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana työansioiden tulee jäädä alle 40 prosenttiin vakiintuneesta keskiansiosta. Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos ansiot ylittävät 40 prosenttia mutta ovat enintään 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasosta. Eläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos ansiot ylittävät ansiorajan.
Vanhuuseläke
Vanhuuseläkkeelle on voinut jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana, kun lopettaa työn, josta jää eläkkeelle. Vuonna 1955 syntyneistä alkaen alaikäraja nousee kolmella kuukaudella ikäluokkaa kohti niin, että vuonna 1962 syntyneiden alaikäraja on 65 vuotta, jonka he täyttävät vuonna 2027. Vuonna 2024 vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttivät alkuvuoden 1960 aikana syntyneet, koska heillä ikäraja oli 64,5 vuotta. Yleissäännön lisäksi julkisella sektorilla on eräitä poikkeusryhmiä, joissa vanhuuseläkkeelle voi jäädä ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Tällaisia ryhmiä on esimerkiksi puolustusvoimissa.
Vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työskentelyä, eivätkä eläkeaikaiset ansiotulot vaikuta eläkkeen maksamiseen. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn perusteella karttunut eläke myönnetään aikaisintaan 68-vuotiaana.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvasi osa-aikaeläkkeen vuonna 2017. Sen ottaminen ei edellytä työsuhteen päättymistä, joten tässä tilastossa osittaisen vanhuuseläkkeen valinneita ei katsota vanhuuseläkkeellä oleviksi. He ovat kuitenkin mukana kaikkia eläkkeensaajia koskevissa taulukoissa. Osittaista vanhuuseläkettä saaneita koskevia tietoja on taulukoitu myös erikseen.
Muut käsitteet
Ikä
Henkilön ikä tarkasteluvuoden lopussa. Työikäisillä tai aktiivi-ikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 17–67-vuotiaita. Tällä ikävälillä työ on työeläkevakuutettava ja työssäolotiedot talletetaan työeläkejärjestelmän rekistereihin.
Vanhuuseläkkeen valintaiässä olevilla tarkoitetaan 63–67-vuotiaita ja vuodesta 2022 lähtien 64–67-vuotiaita. Tässä iässä on mahdollisuus valita milloin jää eläkkeelle.
Työnteko eläkkeen rinnalla
Työssä ja eläkkeellä oleviksi tulkitaan henkilöt, jotka saavat jotakin omaan työuraan perustuvaa työeläkettä ja ovat samanaikaisesti työssä. Koska eläke maksetaan aina koko kalenterikuukaudelta, yhdenkin päivän työssäolo saman kuukauden aikana on eläkkeen rinnalla tehtyä työtä, jos työansio ylittää sille asetetun alarajan.
Vuoden 2023 aineisto sisältää ensimmäisen kerran tietoja myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen tehdystä työstä. Tältä osin tiedot perustuvat Verohallinnon ennakonpidätyksen mukaisiin tietoihin, jotka pohjautuvat työnantajien ja muiden suoritusten maksajien tulorekisteriin antamiin ilmoituksiin ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista yleisesti verovelvollisille.
Uuden aineiston myötä vuoden 2023 tilastossa muutettiin myös tilastoinnin perusteita. Aineistosta rajattiin pois mm. vakuuttamisvelvollisuuden rajamäärän alle jääneet ansiokuukaudet. Samalla karsiutuivat työsuhteista palkattomat kuukaudet. Tilastointitavan ja -periaatteiden muutoksen seurauksena työssä olleiden eläkeläisten määrä putosi aikaisempaan verrattuna. Esimerkiksi tulorajaus vähensi työssä olleiden määrää erityisesti täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden joukossa, joilla vain vähäinen työnteko on sallittua menettämättä eläkettä.
Ilman muutosta työssä olleiden eläkkeensaajien määrä olisi ollut vuonna 2023 edellisvuoden tasolla. Prosenttiosuudet kyseistä eläkettä saaneista olisivat jopa hieman nousseet. Henkilömäärien lasku edellisvuodesta johtuu siis tilastointitavan muutoksesta. Kokonaisuutena vaikutus oli puolen prosenttiyksikön luokkaa alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista, mutta eri eläkelajien väliset erot olivat selvästi suurempia.
Vaikka tilastokäsitteistön muutos aiheutti katkoksen aikasarjoihin, tilaston kattavuus kuitenkin parani. Uudistettu tilasto sisältää tietoja myös vakuuttamisvelvollisuuden pääteiän ylittäneiden työskentelystä. Vuonna 2023 heitä olivat kaikki yli 68-vuotiaat. Henkilömäärä ei ole vähäinen; se nosti joulukuussa 2023 vanhuuseläkkeen ohella työtä tehneiden määrää 50 000 henkilöllä.
Eläketurvakeskuksen pitkäaikainen tavoite on ollut saada tietoa myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen tehdystä työstä. Vuoden 2023 aineistoissa tavoite toteutui, kun rekisteritietoihin yhdistettiin myös Verohallinnon aineistoa. Samalla muutettiin ja yhdenmukaistettiin myös käsitteitä.