EU:n maakohtaiset suositukset

Osana EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoa Euroopan komissio antaa vuosittain ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi kaikille jäsenmaille. Komission suositusten pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy ja vahvistaa lopulliset suositukset, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Neuvosto on vuosien saatossa antanut suosituksia eri maille koskien eläkejärjestelmien uudistamista, etenkin eläkeiän nostamista ja varhaiseläkeväylien karsimista. Suomelle ei ole annettu vuoden 2017 eläkeuudistuksen täytäntöönpanon jälkeen eläkeaiheista suositusta.

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille EU-asetusten nojalla annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Jäsenvaltiot raportoivat EU:lle kansallisilla ohjelmilla ja komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä. Tarvittaessa jäsenvaltiolle voidaan antaa lisäsuosituksia ja sanktioita.

Talouspolitiikan EU-tasoinen ohjausjakso käynnistyy komission vuotuisen kasvuselvityksen julkaisulla, jossa arvioidaan EU:n keskeisiä taloudellisia haasteita. Alkuvuodesta julkaistaan maaraportit, joissa analysoidaan jäsenvaltioiden talouden tilaa laajalti. Suomea koskevassa vuoden 2019 raportissa todetaan, että:

  • Tuottavuuden kasvu on edelleen haaste
  • Kannustin- ja työllisyysloukut ovat esteenä paremmalle työvoiman käytölle
  • Väestön ikääntyminen ja hoitomenojen pitkän aikavälin kehitys aiheuttavat joitakin riskejä julkisen talouden kestävyydelle
  • 20-64-vuotiaiden työllisyysaste on muita Pohjoismaita alhaisempi
  • On otettu käyttöön uusi palkanmuodostusmalli, mutta työvoiman liikkuvuus on edelleen melko vähäistä
  • Kotitalouksilla on paljon velkaa, mutta velanhoito on edelleen vakaalla pohjalla

Maaraportti muodostaa pohjan maakohtaisille suosituksille. Ennen Suomen eläkeuudistusta Suomea suositeltiin maakohtaisissa suosituksissa huomioimaan elinajanodotteen kasvu eläkeiässä sekä karsimaan varhaiseläkeväyliä. Valtaosa muista jäsenvaltioista on saanut samankaltaisia suosituksia. Eläkeuudistuksen jälkeen Suomi ei ole saanut eläkejärjestelmää koskevia suosituksia. Eurooppa-neuvoston vahvistamissa suosituksissa Suomelle todetaan, että Suomen tulisi vuosina 2019 – 2020:

  • varmistaa, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 1,9 prosenttia vuonna 2020, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen; parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta;
  • parantaa kannustimia työn vastaanottamiseen ja kehittää osaamista ja aktiivista osallisuutta, muun muassa työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattujen hyvin integroitujen palvelujen avulla
  • keskittää investointeihin liittyvän talouspolitiikan tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen ja kestävään liikenteeseen alueelliset erot huomioon ottaen;

Lue lisää:

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJAT: NIKO VÄÄNÄNEN, MIKA VIDLUND