Eläkejärjestelmän muutokset vuosi vuodelta

2020

  • Vuonna 2020 työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä voi täyttyä vuonna 1956 (63v 6kk) ja 1957 syntyneillä (63v 9kk).
  • Työntekijälle ei enää kartu eläkettä niiden ansioiden perusteella, joiden osalta työeläketurvan järjestäminen on tietoisesti laiminlyöty.
  • Sairausvakuutuslain työtulouudistuksen johdosta vanhempainpäiväraha-ajoilta karttuu eläkettä aikaisempaa korkeamman ansioperusteen mukaan ja sairauspäiväraha- ja Kelan kuntoutuspäiväraha-ajoilta karttuu eläkettä aikaisempaa matalamman ansioperusteen mukaan. Muutos koskee vuonna 2020 tai sen jälkeen myönnettyjen etuuksien perusteella karttuvaa eläkettä.
  • Täysiä kansaneläkkeitä korotettiin vuoden alussa 34 eurolla ja takuueläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa.
  • Työttömyysturvalain muutos astui voimaan vuoden alussa. Lisäpäivärahaoikeuden alaikäraja nousee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä työttömyysturvan pääteikä muuttuu 65 vuodesta ja alkaa seurata alinta vanhuuseläkeikää.

2019

  • Työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta ja 6 kuukautta vuonna 1956 syntyneillä.
  • Kansaneläkeindeksi jäädytettiin edellisvuoden tasolle, mutta takuueläkkeeseen ja eläketukeen tehtiin 9,25 euron korotus.
  • Eläketukea laajennettiin 1.10.2019 ennen 1.9.1958 syntyneisiin.
  • Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön, jonne kaikki työansiot talletetaan jokaisen palkanmaksun jälkeen. Rekisteriä käytetään hyväksi myös eläkejärjestelmässä. Se mahdollistaa mm. ansiotietojen ajantasaisemman seurannan.

2018

  • Ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat vuonna 2018.
  • Työeläkkeen alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta ja 3 kuukautta vuonna 1955 syntyneillä.
  • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmä (LUTUL) päättyi vuoden lopussa. Luopumistukilainsäädännön perusteella myönnettyjen luopumistukien maksu kuitenkin jatkuu enintään siihen saakka, kunnes luopumistuen saaja täyttää 63/65 vuotta, riippuen siitä, milloin luopumistuki myönnettiin.
  • Kansaneläkeindeksi jäädytettiin edellisvuoden tasolle, mutta takuueläkkeeseen tehtiin 15,01 euron korotus.

2017

  • Työeläkeuudistus astui voimaan.
  • Vanhuuseläkkeen alaikäraja alkoi nousta asteittain vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien alin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniän pitenemiseen.
  • Eläkettä alkoi karttua 17 vuoden iästä alkaen (18 vuoden sijaan).
  • Karttumisprosentit yhdenmukaistuivat eri ikäluokilla 1,5 prosenttiin. Vuoden 2025 loppuun asti 53–62-vuotiailla karttumisprosentti on 1,7 ja he myös maksavat 1,5 prosenttiyksikköä korkeampaa maksua tältä ajalta. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua ei enää vähennetä vuodesta 2017 alkaen maksettavasta palkasta eläkettä laskettaessa.
  • Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen alimman eläkeiän yli oikeutti lykkäyskorotukseen (0,4% jokaista lykättyä kuukautta kohden).
  • Osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä (OVE) ja työuraeläkkeestä tuli uusia eläkelajeja. OVE korvasi osa-aikaeläkkeen, jonka myöntäminen päättyi. OVE:n voitiin myöntää vuonna 1949 tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle, joka ei saanut muuta työeläkettä, ja joka oli täyttänyt 61 vuotta (62 vuotta 1964 tai sen jälkeen syntyneillä). OVE:n määrä oli valinnan mukaan joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä. Jos OVE alkoi ennen alinta eläkeikää, siihen tehtiin varhennusvähennys (0,4 % jokaista varhennettua kuukautta kohden) tai lykkäyskorotus (0,4%), jos se alkoi alimman eläkeiän jälkeen. Työntekoa pystyi jatkamaan vapaasti.
  • Työuraeläke voitiin myöntää, jos henkilö oli täyttänyt 63 vuotta ja tehnyt vähintään 38 vuoden työuran raskaassa työssä. Eläkkeen saaminen edellytti myös työkyvyttömyyttä, mutta ei siinä määrin kuin mitä työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi edellytettiin. Työuraeläke oli mahdollista saada aikaisintaan vuonna 2018.
  • Työeläkeuudistus vaikutti myös kansaneläkelain mukaiseen eläkeikään, mutta vasta 1965 syntyneistä alkaen.
  • Julkisten alojen eläkelaki (JuEL) tuli voimaan. Siihen yhdistettiin Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL). Julkisten alojen eläkelaki koski myös Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa.
  • Kilpailukykysopimus mm. nosti työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuutta ja alensi työnantajan osuutta.
  • Eläketuki tuli voimaan 1.6.2017. Takuueläkkeen suuruinen tuki myönnettiin 31.8.2016 työmarkkinatuella olleelle pitkäaikaistyöttömälle ennen 1.9.1956 syntyneelle työmarkkinatuen sijaan.
  • Kansaneläkeindeksi jäädytettiin ja sitä leikattiin 0,85 % vuoden 2016 tasosta.

2016

  • Merimieseläkelain uudistus astui voimaan. Karttumisprosentit ja työeläkevakuutusmaksu yhdenmukaistuvat muiden työeläkelakien kanssa jo vuonna 2016. Myös valtion osuuden määräytyminen MEL:n eläkemenosta muuttui. Vanhuuseläkeikä yhdenmukaistuu muiden eläkelakien kanssa siirtymäajan jälkeen.
  • Työnantajan järjestämän rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen voimassaolo päättyi 31.12.2016.

2015

  • Vuoden 2015 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka velvoitti eläkelaitoksen selvittämään työkyvyttömyyseläkettä hakevan oikeuden kuntoutukseen.
  • Kansan- ja työeläkkeiden indeksitarkistus rajattiin 0,4 prosenttiin.
  • LITA-korvaukset vähennettiin suorana vähennyksenä kaikissa vuoden 2004 säännösten mukaan määräytyneissä eläkkeissä, joissa tapahtui muutoksia. Eläke ei kuitenkaan saanut tulla pienemmäksi kuin vuoden 2004 säännösten mukaisen yhteensovitustavan mukaan.
  • Vuonna 2010 muuttunutta työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen karttumisprosenttia (1,5) sovellettiin takautuvasti myös vuosina 2006–2009 voimassaolleisiin yksityisalojen mukaisiin eläkesuhteisiin.
  • Apurahansaajien eläkevakuuttamiseen tuli lisää joustavuutta.
  • Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä olympiamitalisteille voimaan.
  • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää (LUTUL 2007) jatkettiin lainmuutoksella (1064/2014) vuosille 2015–2018.
  • Hallituksen esitys vuoden 2017 eläkeuudistukseksi hyväksyttiin.

2014

  • Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä koskevaa lakia (TyEdL) jatkettiin vuosille 2014–2016.
  • Työnantajan järjestämän rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen voimassaolo päättyi 31.12.2016. Voimassaolon päättämisestä säätävä laki tuli voimaan 1.1.2014.

2013

  • Varhennettu vanhuuseläke poistui 62-vuotiailta vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneiltä sekä työ- että kansaneläkejärjestelmässä. Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen voi kuitenkin saada 63–64-vuotiaana.
  • Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä.
  • Työttömyysturvan lisäpäiviä saaneiden oikeus vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistui vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. Kansaneläkejärjestelmässä vastaava oikeus jäi vielä vuonna 1958–1961 syntyneille henkilölle 64 vuotta täytettyään.
  • Työeläkettä ei enää vuodesta 2013 alkaen vähentänyt sellainen LITA-etuus, jonka vahinkotapahtuma oli ollut ennen vuotta 2004. Eläkettä ei myöskään vähentänyt sellainen työstä karttunut eläke, jonka eläkkeensaaja oli ansainnut LITA-vahinkotapahtumaa seuraavasta vuodesta lähtien.
  • Eläkelaitosten riskinkantokykyä tehostettiin siten, että toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdistettiin vakavaraisuuspääomaksi.
  • Aloittavan yrittäjän maksualennusta heikennettiin.

2012

  • Ennen vuotta 2005 voimassa olleiden sääntöjen mukaiselle eläkkeelle jääneen edunjättäjän jälkeen myönnettävän perhe-eläkkeen yhteensovitus tehtiin vastedes kuten muissa uusissa eläkkeissä vähentämällä suoraan eläkkeestä LITA-etuudet.
  • 1950-luvulla syntyneen 62 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän oli mahdollista tietyin edellytyksin saada vanhuuseläke ilman varhennusvähennystä.
  • Julkisen puolen tiedot tulivat näkyviin työeläkeotteelle.

2011

  • Takuueläke tuli voimaan 1.3.2011.
  • YEL:n yrittäjämääritelmä muuttui siten, että yrittäjänä pidettiin osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omisti yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista. Johtavassa asemassa työskentelevä osakas kuului YEL:n piiriin myös, jos hänellä oli yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
  • MYEL:n maatalousyrittäjämääritelmä muuttui siten, että maatalousyrittäjänä pidetään maatilataloutta, kalastusta tai poronhoitoa harjoittavassa osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai joka omistaa yhdessä avio- tai avopuolisonsa tai samassa taloudessa asuvan, osakkaalle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevan henkilön kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai heillä on yhdessä yli 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
  • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää (LUTUL 2007) jatkettiin lainmuutoksella (1787/2009) vuosille 2011–2014.

2010

  • Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluuta helpotettiin määräaikaisella lailla, joka säädettiin voimaan ajalle 1.1.2010–31.12.2013. Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla oli oikeus ansaita eläkkeensä rinnalla ainakin 600 euroa/kk. Lisäksi eläke voitiin jättää lepäämään työssäkäynnin ajaksi. Tämä oli ollut mahdollista kansaneläkejärjestelmässä jo aikaisemminkin.
  • Alle 51-vuotiaana työkyvyttömäksi tulleen eläkkeeseen maksettiin ensimmäisen kerran kertakorotus. Korotuksen saivat ne, joiden eläke on jatkunut yhtäjaksoisesti viisi vuotta tai kauemmin. Mitä nuorempana työkyvyttömyyseläke oli alkanut, sitä suurempi korotus oli. Korotus tehtiin kuhunkin eläkkeeseen vain kerran.
  • Elinaikakerroin vaikutti eläkkeisiin ensimmäisen kerran. Kerroin pienensi alkavan työeläkkeen määrää.
  • Ns. sosiaalitupouudistukset astuivat voimaan:

    • Alkavan työkyvyttömyyseläkkeen tasoa nostettiin tulevan ajan ansion ja karttumisprosentin muutoksilla. Työkyvyttömyyseläkkeen ns. tulevan ajan karttuma ikävuosien 50 ja 63 välillä nousi 1,3 prosentista 1,5 prosenttiin.
    • Työkyvyttömyyseläkkeisiin säädettiin elinaikakerroin.
    • Leskeneläkkeiden vähentämisen rajaa muutettiin.
    • Vuorotteluvapaa-ajalta huomioon otettavan ansion tason laskettiin.
    • Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nostettiin 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen ansion alenemasta poistettiin. Muutokset koskivat vuoden 1952 jälkeen syntyneitä.
    • Työttömyyslisäpäivärahan ikärajaa nostettiin vuodella vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille.

    2009

    • Apurahansaajat alkoivat kartuttaa työeläkettä. Eläkkeistä säädettiin MYEL:ssä ja apurahansaajat vakuutettiin MELAssa.

    2008

    • Työeläkeotteiden lähettäminen vuosittain kaikille yksityisen puolen vakuutetuille alkoi.
    • Määräaikaislaki (2008–2012) tuli voimaan eläkelaitosten vakavaraisuuden vahvistamiseksi.
    • Kansaneläkelainsäädännön rakenteellinen uudistus:

    • Kuntien kalleusryhmät poistettiin (2. kuntaryhmään kuuluvien kansaneläkkeet nostettiin 1. kuntaryhmän tasolle). Kuntien kalleusluokitus ei siten enää vaikuttanut eläkkeen suuruuteen.
    • Kansaneläke-käsite muuttui. Eläkkeensaajan hoitotukea ja asumistukea ei enää luettu eläkkeeksi.
    • Pienimmän maksettavan eläkkeen alarajaa laskettiin.
    • Eläkkeiden täyttä määrää korotettiin.
    • Laitoshoito ei enää alentanut eläkkeen määrää.

    2007

    • TyEL astui voimaan. Se korvasi TEL:n, LEL:n ja TaEL:n.
    • VEL kirjoitettiin uudestaan ja se muuttui VaEL:ksi.
    • Yrittäjäeläkelait ja MEL kirjoitettiin uudestaan.
    • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää jatkettiin uudella lailla (laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta 612/2006; LUTUL 2007) vuosille 2007–2010.
    • Sijoitusuudistus toteutettiin.

    2006

    Eläkeuudistuksen toinen vaihe astui voimaan.

    • Myös muut kuin vanhuuseläkkeet alettiin laskea uudella tavalla.
    • Tulevan ajan eläkkeen laskenta muuttui kokonaisuudessaan siten, että ikävuodesta 50 lähtien karttumisprosentti oli 1,3 aina 63 vuoden tulevan ajan pääteikään asti ja tulevan ajan ansio laskettiin siirtymäajan jälkeen viiden eläketapahtumaa edeltävän vuoden ansioista.

    2005

    Eläkeuudistus astui voimaan. Vanhuuseläkkeet laskettiin vuonna 2005 jo uudella tavalla, mutta työkyvyttömyyseläkkeet vielä entisellä tavalla, jos eläketapahtuma oli vuonna 2005.

    • Työntekijä oli vakuutettava 18 ja 68 ikävuoden välillä ja eläke laskettiin vuodesta 2005 alkaen jokaisen vuoden työansioiden perusteella. Kaikki 18–67-vuotiaana tehty työ, myös eläkkeen rinnalla tehty työ, alkoi kartuttaa eläkettä.
    • Eläkettä alkoi karttua myös tietyiltä palkattomilta sosiaalietuusajoilta.
    • Vuoden vaihteessa 2004/2005 jatkuneiden työsuhteiden eläkeoikeudet laskettiin entisen lainsäädännön mukaisena vuoden 2004 loppuun ja uudet karttumisprosentit tulivat voimaan 2005 alusta.
    • Entistä eläkeikäisen indeksiä eli työeläkeindeksiä alettiin soveltaa kaikkiin maksettaviin eläkkeisiin. Ansaittuja eläkeoikeuksia ja eläkepalkkoja tarkistettiin uudella palkkakertoimella, jossa ansioiden reaalimuutoksesta otettiin huomioon 80 prosenttia. Puoliväli-indeksiä (aikaisemmin työikäisen indeksi) käytettiin eläkkeiden laskemiseen niissä tapauksissa, joissa eläke laskettiin ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan.
    • Eläkeikä muuttui joustavaksi ikävälillä 63–68.
    • Eläkkeen sai vähentämättömänä 63 vuoden iästä.
    • Yhteensovitus työeläkkeiden kesken poistui yksityisellä puolella kokonaan.
    • Karttumisprosentti oli 4,5 yli 63 vuoden iässä ansaituista ansioista ja 1,9 ikävuosien 53 ja 63 välillä.
    • Lykkäyskorotuksen sai 68 vuoden iästä (0,4/kk).
    • Varhennusvähennys aikaisintaan 62 vuoden iästä (0,6/kk).
    • Työttömyyseläke poistui 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvautui työttömyysturvajärjestelmän lisäpäivillä.
    • Yksilöllinen varhaiseläke poistui 1943 jälkeen syntyneiltä. Yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytykset sisällytettiin työkyvyttömyyseläkesäännöksiin.
    • Vuodesta 2009 alkaen käyttöön otettiin elinaikakerroin.
    • Uudistus tehtiin yhtä aikaa kansaneläkelainsäädännössä, mutta siellä eläkeikä säilyi 65 vuodessa ja varhennus- ja lykkäyskertoimet säilyivät entisinä. Varhennuksen ikäraja muuttui kansaneläkejärjestelmässä kuitenkin 62 vuoteen.
    • Työntekijäin eläkemaksua korotettiin 53 vuotta täyttäneiden osalta 4,6 prosentista 5,8 prosenttiin.
    • 1.5 tuli voimaan laki pitkäaikaistyöttömien eläketuesta. Sen mukaan henkilölle, joka oli täyttänyt eläketuen saamisedellytykset, myönnettiin vanhuuseläke varhentamattomana jo 62-vuotiaana sekä työ- että kansaneläkejärjestelmästä.

    2004

    • Viimeisen eläkelaitoksen periaate laajeni myös julkiselle puolelle.
    • Kuntoutuksesta subjektiivinen oikeus tietyin edellytyksin.

    2003

    • Eduskunta hyväksyi eläkeuudistuspaketin, jonka tavoitteena oli mm. myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
    • Osa-aikaeläkkeen ikäraja palautettiin 58 vuoteen vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneillä. Samalla osa-aikaeläkkeen aikaista vanhuuseläkkeen karttumaa alennettiin.
    • Yksilöllistä varhaiseläkettä ei enää myönnetty vuoden 1943 jälkeen syntyneille. Julkisella sektorilla se voitiin kuitenkin myöntää myös vuosina 1944–1947 syntyneille.
    • Kansaneläkkeen pohjaosan poistumisen kompensoiva ns. POSA-korotus tehtiin niihin työeläkkeisiin, jotka olivat alkaneet vuosina 1975–1995 ja joissa työeläkkeen yhteensovitus oli vaikuttanut.
    • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää (LUTUL 1995) jatkettiin lainmuutoksella (593/2002) vuosille 2003–2006.

    2002

    • Työeläkejärjestelmä siirtyi euron käyttöön.
    • 1.4. lähtien ikä, jota aikaisemmalta ajalta ei myönnetä kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä ennen kuin hakijan kuntouttamismahdollisuudet on selvitetty, korotettiin 20 vuoteen.

    2001

    • Leikattujen kansaneläkkeiden ja puolisolisien maksaminen päättyi 1.1.2001.

    2000

    • Yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja nousi 58 vuodesta 60 vuoteen vuoden 1943 jälkeen syntyneillä. Julkisella sektorilla 1944–1946 syntyneillä ikäraja saattoi olla myös 58 vuotta ja 1947 syntyneillä 59 vuotta.
    • Työeläkejärjestelmässä työttömyyseläkkeeseen vuonna 1994 liitetty ns. tulevan ajan vaatimus poistettiin. Työttömyyseläkkeessä ei kuitenkaan enää maksettu tulevan ajan eläkkeen osaa, vaan se maksettiin vasta työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuus- tai perhe-eläkkeeksi.
    • Varhennetun vanhuuseläkkeen varhennuskerroin laskettiin 0,5 prosentista 0,4 prosenttiin varhennuskuukautta kohden. Vanhuuseläkkeen lykkäyskerrointa laskettiin 1 prosentista 0,6 prosenttiin.
    • Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää (LUTUL 1995) jatkettiin lainmuutoksella (1326/1999) vuosille 2000–2002. Myös porotalouden harjoittajat tulivat luopumistukijärjestelmän piiriin.

    1999

    • 1.8. lähtien kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty alle 18-vuotiaalle ennen kuin hänen kuntoutumismahdollisuutensa oli selvitetty.
    • 1.8. lähtien pystyi kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tietyin edellytyksin jättää lepäämään 6–24 kuukaudeksi.

    1998

    • Kaikki alle kuukauden kestävät tai TEL:n rajamäärän alittavat työsuhteet sekä kaikki kotitalouksien teettämä työ vakuutettiin TaEL:n mukaan.
    • 1.7. osa-aikaeläkkeen alaikäraja alennettiin 56 vuoteen. Muutos oli voimassa vuoden 2002 loppuun.

    1997

    • Asumistuen, hoitotuen, lapsikorotuksen ja rintamalisän saaminen ei enää riippunut muun kansaneläkkeen saamisesta.

    1996

    • Kansaneläke muutettiin työeläkevähenteiseksi. Ne ennen 1.1.1996 alkaneet eläkkeet, jotka eivät sisältäneet lisäosaa, poistuivat asteittain viiden vuoden kuluessa.
    • Kansaneläkemaksun periminen vakuutetuilta ja eläkkeensaajilta lopetettiin.
    • Määräaikainen työkyvyttömyyseläke muutettiin kuntoutustueksi.
    • Työeläkejärjestelmässä otettiin käyttöön kaksi TEL-indeksiä, työikäisen ja eläkeikäisen indeksit. Työikäisen indeksissä otettiin huomioon puolet reaaliansioiden kehityksestä ja eläkeikäisen indeksissä 20 prosenttia. Eläkeikäisen indeksillä tarkistettiin 65 vuotta täyttäneiden eläkkeet.
    • Työeläkejärjestelmässä tiukennettiin oikeutta tulevaan aikaan sekä heikennettiin tulevan ajan karttumisprosenttia yli 50-vuotiailla siten, että 50–59-vuotiailla se oli 1,2 prosenttia ja 60–64-vuotiailla 0,8 prosenttia palkasta.
    • Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa ruvettiin asteittain laskemaan kunkin työsuhteen 10 viimeisen vuoden ansioista.
    • Työntekijän työeläkevakuutusmaksu vähennettiin palkasta ensimmäistä kertaa eläkettä laskettaessa (laki voimaan 1994).

    1995

    • Yksityisellä sektorilla tuli voimaan laki maatalousyrittäjien luopumistuesta (1293/1994;LUTUL 1995).
    • Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä (SPVEL) päättyi vuoden lopussa. Myönnettyjen sukupolvenvaihdoseläkkeiden maksaminen kuitenkin jatkui enintään siihen saakka, kunnes eläkkeensaaja täytti 65 vuotta.
    • Maatalousyrittäjien luopumiskorvausjärjestelmä (LUKL) päättyi vuoden lopussa. Myönnettyjen luopumiskorvausten maksaminen kuitenkin jatkui enintään siihen saakka, kunnes luopumiskorvausta saava täytti 65 vuotta.

    1994

    • Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nousi 55 vuodesta 58 vuoteen vuoden 1939 jälkeen syntyneillä.
    • Yksilöllistä varhaiseläkettä saava pystyi palaamaan ansiotyöhön menettämättä eläkeoikeuttaan. Ansiotulojen määrästä riippuen eläke voitiin maksaa joko puolikkaana tai se voitiin jättää kokonaan lepäämään.
    • Osa-aikaeläkkeen ikäraja laski yksityisellä sektorilla samaan kuin julkisella sektorilla eli 60 vuodesta 58 vuoteen.
    • Työttömyyseläkkeen saamisen ehdot tiukkenivat ja kansaneläkejärjestelmän työttömyyseläkettä koskevat säännöt yhdenmukaistettiin työeläkejärjestelmän kanssa.
    • Työeläkejärjestelmässä eläkkeen vuosittainen karttumisprosentti nousi 60–64-vuotiailla 2,5 prosenttiin.
    • Kansaneläkejärjestelmässä alettiin vaatia viiden vuoden pituista Suomessa asumisaikaa ennen eläkkeen myöntämistä.
    • Kansaneläke ja Kelan maksama perhe-eläke suhteutettiin Suomessa asuttuun aikaan.
    • ETA-lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa.
    • Työ- ja kansaneläkkeiden indeksitarkistuksista luovuttiin vuoden 1994 osalta.
    • Työeläkelisän kattavuus laajeni. Mukaan tulivat työttömyyspäiväraha-aikojen lisäksi aikuiskoulutus- ja kuntoutusetuudet.

    1993

    • Työeläkejärjestelmässä tuli voimaan laki työntekijäin työeläkevakuutusmaksusta. Maksun muutos alettiin ottaa huomioon TEL-indeksiä vähentävänä.
    • Yksityisellä sektorilla tuli voimaan laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta (1330/1992;LUKL).
    • Julkisella sektorilla työeläkkeen karttumisaika, tavoitetaso ja eläkeikä muutettiin yksityisen sektorin kaltaisiksi. Julkisen sektorin uusissa työsuhteissa yleiseksi eläkeiäksi tuli 65 vuotta.

    1992

    • Kansaneläkemaksu myös eläkkeensaajille.
    • Maatalousyrittäjien luopumiseläkejärjestelmä (LUEL) päättyi vuoden lopussa. Myönnettyjen luopumiseläkkeiden maksu kuitenkin pääsääntöisesti jatkuu eläkkeensaajan eliniän.

    1991

    • Merimieseläkekassan myöntämät eläkkeet (MEL-eläkkeet) liitettiin muun yksityisen työeläkejärjestelmän kanssa yhteiseen vastuunjakojärjestelmään.
    • Kuntoutusuudistus, jossa kuntoutuksen antajien työnjakoa selkeytettiin, kuntoutusmahdollisuudet oli selvitettävä ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä ja kuntoutusraha tuli työeläkejärjestelmään.
    • Laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä (1317/1990;SPVEL) tuli voimaan 1.1.1991.

    1990

      1.7. tuli voimaan perhe-eläkeuudistus:

    • Perhe-eläke myönnettiin uusien sääntöjen mukaan, kun edunjättäjän kuolema oli sattunut 1.7.1990 tai sen jälkeen.
    • Mieslesket ja työeläkejärjestelmässä tietyin edellytyksin myös entiset puolisot saivat oikeuden leskeneläkkeeseen.
    • Työeläkepuolella lesken ja lapsen eläkkeet eriytettiin.
    • Leskeneläke mitoitettiin vastaamaan kuoleman aiheuttamaa taloudellista menetystä siten, että eläkkeen määrää laskettaessa otettiin huomioon lesken omat tulot eli tehtiin ns. eläkesovitus.
    • Kansaneläkepuolella lasta huoltavien leskien eläkeoikeutta laajennettiin ja toisaalta lapsettomien leskien tiukennettiin.
    • Lapseneläkkeissä ikäraja nostettiin 18 vuoteen.
    • Lesken- ja lapseneläke muuttuivat veronalaiseksi tuloksi.

    1989

    • Lapsen hoitotuki muuttui vammaisetuudeksi, joten sitä ei enää luettu eläkkeeksi.
    • 1.7. varhennettu vanhuuseläke, yksilöllinen varhaiseläke ja osa-aikaeläke liitettiin eläke-etuihin myös työeläkejärjestelmän julkisella sektorilla.
    • Vakuuttamisvelvollisuus 14 ikävuoden täyttämisvuoden alusta.

    1987

    • Eläke-etuihin liitettiin työeläkejärjestelmän yksityisellä sektorilla osa-aikaeläke.

    1986

    • Eläke-etuihin liitettiin kansaneläkejärjestelmässä ja työeläkejärjestelmän yksityisellä sektorilla varhennettu vanhuuseläke ja yksilöllinen varhaiseläke.
    • Työeläkejärjestelmän yksityisellä sektorilla tuli voimaan eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelaki (TaEL). Vuonna 1998 lain nimeksi tuli taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden eläkelaki.
    • Työttömyyseläkkeen ikäraja päätettiin palauttaa 60 vuoteen siten, että uusia alle 60-vuotiaiden ikäluokkia ei enää otettu työttömyyseläkkeen piiriin.
    • 1.11. lähtien alettiin maksaa ylimääräistä rintamalisää.

    1985

    • Kansaneläkeuudistuksen III-vaihe: kansaneläkkeen lisäosaan vaikuttivat enää vain omat työeläkkeet ja niihin rinnastettavat korvaukset.

    1984

    • Kansaneläkeuudistuksen II B-vaihe: muutoksia eläkkeiden määräytymiseen.

    1983

    • Kansaneläkeuudistuksen II A-vaihe: työtulot eivät enää vaikuttaneet kansaneläkkeen lisäosaan. Kansaneläkkeen pohja- ja lisäosasta tuli veronalaista tuloa.
    • 1.7. työeläkepuolella myös naiset saivat oikeuden rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen.

    1982

    • Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tuli ensisijaiseksi työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.
    • 1.7. tuli työeläkepuolella voimaan rintamaveteraanien varhaiseläkelaki, jonka perusteella rintamaveteraanien varhaiseläke voitiin myöntää miespuoliselle Suomessa asuvalle henkilölle, jolla oli rintamasotilastunnus.
    • 1.9. kansaneläkepuolella myös naiset saivat oikeuden rintamasotilaseläkkeeseen. Rintamasotilaseläke maksettiin naisille samoin perustein kuin miehille.

    1981

    • Kansaneläkeuudistuksen I B-vaihe: muutoksia eläkkeiden määräytymiseen.

    1980

    • Työttömyyseläkkeen ikäraja alennettiin 55 vuoteen.
    • Kansaneläkeuudistuksen ensimmäinen eli I A vaihe: muutoksia eläkkeiden rakenteeseen ja määräytymiseen. Vanhuudentukia ei enää myönnetty.

    1979

    • Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa ruvettiin laskemaan ottamalla huomioon neljän viimeisen vuoden ansioista kaksi ansiotasoltaan keskimmäistä vuotta (aiemmin kaksi parasta).

    1977

    • Työeläkkeiden indeksikorotuksen perusteita muutettiin. Indeksi perustui palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten keskiarvoon (aiemmin indeksi perustui vain palkkatason muutoksiin).

    1975

    • Työeläkkeiden tasokorotus, karttumisprosentti nousi 1:stä 1,5 prosenttiin vuodessa.

    1974

    • Luopumiseläkelaki (16/1974; LUEL) tuli voimaan. Luopumiseläkettä voitiin myöntää maatalouden harjoittamisen pysyvästi lopettaville maatalousyrittäjille.

    1973

    • Eläke-etuuksiin liitettiin osatyökyvyttömyyseläke.

    1971

    • Eläke-etuuksiin liitettiin työttömyyseläke, jossa ikäraja oli aluksi 60. Ikärajaa myöhemmin alennettiin ja se oli 1980-luvulla jopa 55 vuotta, mutta palautui käytännössä takaisin alkuperäiseksi vuoden 1991 alusta.

    1970

    • Yrittäjien (YEL) ja maatalousyrittäjien (MYEL) eläkelait tulivat voimaan.

    1969

    • Yleinen perhe-eläkelaki (PEL) tuli voimaan.
    • Valtion perhe-eläkelaki tuli voimaan.

    1968

    • Eläkkeen perusteena oleva palkka alettiin laskea työsuhteen neljän viimeisen työvuoden kahden parhaimman perusteella (aiemmin päättymisvuodelta ja sitä edeltävältä vuodelta laskettu säännöllinen ansio).

    1967

    • Valtion (VEL) ja kirkon (KiEL) eläkelait tulivat voimaan.
    • Työeläkejärjestelmän eläke-etuihin liitettiin perhe-eläke.

    1964

    • Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL) tuli voimaan.

    1962

    • Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL) tulivat voimaan.

    1957

    • Uusi kansaneläkelaki (KEL) tuli voimaan.

    1956

    • Merimieseläkelaki (MEL) tuli voimaan.

    Lue lisää:

    Aiheesta muualla:

     

    AIHEEN ASIANTUNTIJA: MARJUKKA HIETANIEMI