Työkyvyttömyyseläke
Alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aikaisesta ansionmenetyksestä Kela maksaa sairauspäivärahaa. Sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa vähintään vuoden ajan työeläkelaitos ja/tai Kela maksaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Työtapaturma- ja liikennevakuutukset ovat eläkevakuutukseen nähden ensisijaisia.
Työeläkelaitos voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 17 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle vakuutetulle.
Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysetuudet ovat
- työkyvyttömyyseläke
- osatyökyvyttömyyseläke
- kuntoutustuki
- osakuntoutustuki.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan saavuttaessa alimman vanhuuseläkeiän. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täyttä työkyvyttömyyseläkettä vastaavaksi vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläkeiässä voidaan myöntää myös uusi eläkekarttuma työkyvyttömyyseläkkeen aikaisesta työskentelystä.
Vuoden 2022 lopussa työkyvyttömyyseläkettä työeläkkeenä sai noin 120 000 henkeä. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi noin 20 000.
Aiheesta muualla:
Kuntoutustukea maksetaan kuntoutumisen ajalta
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea maksetaan lyhytaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden arvioidaan paranevan kuntoutuksella. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että vakuutetulle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Jos työkyky ei palaudu, kuntoutustuki voidaan muuttaa toistaiseksi myönnetyksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Vuonna 2022 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä noin 55 prosenttia myönnettiin kuntoutustukina.
Aiheesta muualla:
Osatyökyvyttömyyseläkkeestä turvaa osittaiseen työkyvyn menetykseen
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 3/5 ja osaeläkettä henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 2/5. Osatyökyvyttömyyseläke on määrältään puolet vakuutetun täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Osatyökyvyttömyyseläkettä saavien määrä on lisääntynyt. Erityisesti julkisella sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet 2010-luvulla. Osatyökyvyttömyyseläkeläisiä on kuitenkin melko vähän verrattuna täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajiin. Vuoden 2023 lopussa osaeläkettä sai 19 prosenttia kaikista työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä saavista.
Aiheesta muualla:
Työkyky arvioidaan korostaen jäljellä olevaa työkykyä ja kuntoutusta
Kun arvioidaan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, huomioidaan lääketieteellisten seikkojen lisäksi vakuutetun kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, johon hänen kohtuudella arvioidaan kykenevän. Arviossa otetaan huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut niihin rinnastettavat seikat.
Yksityisellä puolella yli 60-vuotiaisiin vakuutettuihin ja julkisella puolella kaikkiin vakuutettuihin sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää. Ammatillinen työkyvyttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia työtehtäviä.
Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on edistää ansiotyössä pysymistä tai sinne palaamista ja näin vähentää tai ainakin myöhentää tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Aiheesta muualla:
Työkyvyttömyyseläke koostuu karttuneesta eläkkeestä ja tulevan ajan eläkkeestä
Työkyvyttömyyseläke määräytyy vakuutetulle karttuneen eläkkeen ja tulevan ajan eläkkeen perusteella. Tulevan ajan eläkkeen tarkoituksena on korvata vakuutetulle työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti. Tulevan ajan eläke muodostaa usein merkittävän osan nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä. Määräaikainen kuntoutustuki ja toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke määräytyvät samalla tavalla.
Tulevan ajan eläkkeeseen ovat oikeutettuja vakuutetut, joiden työansiot ovat vähintään 20 571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden ajalta.
Tulevan ajan eläke lasketaan eläketapahtumavuoden alusta sen kuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Jos henkilön ikäluokalle ei ole vielä säädetty alinta vanhuuseläkeikää, tulevan ajan pääteikä on lähimmälle ikäluokalle säädetty alin vanhuuseläkeikä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä tulevan ajan pääteikä on siis 65 vuotta, joka on vuonna 1964 syntyneiden laissa säädetty alin vanhuuseläkeikä. Tulevan ajan eläke lasketaan pääsääntöisesti työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella.
Aiheesta muualla:
Työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään iän perusteella määräytyvä kertakorotus
Viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään pysyvästi kertakorotus. Korotus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 kaikkiin vähintään viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kertakorotuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa.
Kertakorotus tehdään kun työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Korotus määräytyy eläkkeensaajan iän perusteella. Korotusprosentti on 31-vuotiailla ja nuoremmilla 25 ja pienenee yli 31-vuotiailla prosenttiyksikön ikävuotta kohden. Mikäli eläke alkaa 50 vuoden täyttämisen jälkeen, kertakorotusta ei myönnetä.
Aiheesta muualla:
Ammatillisella kuntoutuksella edistetään työssä pysymistä
Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta työeläkevakuutetuille. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa ansiomahdollisuuksia. Ollakseen oikeutettu työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen vakuutetulla tulee olla 41 143,38 euroa (vuonna 2024) työansioita työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viiden vuoden ajalta.
Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työpaikkakuntoutus ja koulutus. Työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusetuutta. Kuntoutusetuuksia ovat
- kuntoutusraha
- osakuntoutusraha
- kuntoutuskorotus
- kuntoutusavustus.
Tavallisimmin maksetaan kuntoutusrahaa, joka on kuntoutustuen määrä korotettuna 33 prosentilla. Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, maksetaan osakuntoutusrahaa, joka on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.
Vuonna 2022 työeläkelaitosten järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa oli 15 500 henkilöä. Kuntoutuksen kustannukset olivat 169 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 päättyi 6 800 kuntoutusohjelmaa. Kuntoutujista 67 prosenttia palasi takaisin työelämään ja 11 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneistä noin puolet siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja puolet täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lue lisää Etk.fissä:
Työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskevat ansiorajat
Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava ansaitsee yli vuoden ajan yli 40 prosenttia vakiintuneesta ansiostaan, työeläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.
Työkyvyttömyyseläkkeen saajien työssäkäyntiä pyritään edistämään. Väliaikaisen työhönpaluun edistämislain (TyEdL) mukaan sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana voi ansaita aina vähintään 976,59 e/kk (vuoden 2024 tasossa). Lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2024 loppuun asti. Vähimmäisansioraja luo pienituloisille työkyvyttömyyseläkeläisille paremmat mahdollisuudet työntekoon ja helpottaa työnteon kokeilemista.
Kun työeläkkeensaajan työansiot ylittävät 60 prosentin ansiorajan (tai 976,59 euron rajan, jos se on korkeampi), työeläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Kansaneläkkeessä ansioraja on aina 976,59 e/kk (vuoden 2024 tasossa).
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista noin 13 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista 80 prosenttia on työssäkäyviä. Julkisella puolella myönnetään suhteellisesti enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeitä kuin yksityisellä puolella.
Lue lisää etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: