Tutkimuksessa on tarkasteltu, miten vanhuuseläkeiän nousu on vaikuttanut vanhuuseläkkeellä, työllisenä, työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuuksiin vanhan ja uuden eläkeiän välillä.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet kaikki 1954–1956 syntyneet suomalaiset. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta, 1955 syntyneiden 63 vuotta 3 kuukautta ja 1956 syntyneiden 63 vuotta 6 kuukautta.

Kun eläkeikä on noussut kolme kuukautta, vanhuuseläkkeellä olevien osuus on laskenut keskimäärin 37 prosenttiyksikköä vanhan ja uuden eläkeiän välillä. Noin puolet eläkkeellä olon vähenemisestä näkyy työllisyyden kasvuna.

– Kolmen kuukauden eläkeiän nousun myötä työssä olevien osuus on noussut keskimäärin 20 prosenttiyksikköä 49 prosenttiin, eli työllisyys on kasvanut 1,7-kertaiseksi. Valtaosan kasvusta selittää se, että työlliset ovat pysyneet työssä entistä pidempään, ekonomisti Satu Nivalainen ETK:sta toteaa.

Eläkeiän kolmen kuukauden nousu on myöhentänyt työstä poistumista 0,6 kuukautta ja kuuden kuukauden eläkeiän nousu puolestaan 1,3 kuukautta.

Työllisyys on kasvanut etenkin yksityisellä sektorilla ja matalasti koulutetuilla

Työllisyys on kasvanut yksityisellä sektorilla enemmän kuin julkisella. Kolmen kuukauden eläkeiän nousu on lähes kaksinkertaistanut työllisten osuuden yksityisellä sektorilla, kun verrataan eläkeuudistusta edeltävään aikaan. Julkisella sektorilla työllisyys on puolestaan 1,4-kertaistunut.

Matalasti koulutettujen työllisyys on kasvanut korkeasti koulutettuja enemmän. Perusasteen koulutuksen saaneilla työssä olevien osuus on kaksinkertaistunut ja ylemmän korkea-asteen koulutetuilla 1,3-kertaistunut.

– Julkisella sektorilla ja korkeasti koulutettujen joukossa huomattavasti suurempi osa oli jatkanut työskentelyä yli alimman eläkeiän jo ennen uudistusta. Siten uudistuksen työllisyysvaikutukset julkisella sektorilla ja korkeasti koulutetuilla ovat jääneet vähäisemmiksi, Nivalainen kuvaa.

Myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo lisääntyneet

Vaikka työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeuudistuksen vuoksi, myös työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä ja työvoiman ulkopuolella olo on lisääntynyt selvästi.

Nivalaisen mukaan työttömyyden ja työkyvyttömyyden kasvu johtuu lähinnä siitä, että eläkeiän nousua edeltäneessä työmarkkinatilassa on pysytty entistä pidempään. Kuitenkin joka kymmenes niistä työllisistä, jotka ilman eläkeiän nousua olisivat eläkkeellä, on joutunut työttömäksi tai muuten poistunut työstä.

– Eläkeiän nousun myötä eläkemenoissa on saatu säästöjä ja verotuloja on kerätty aiempaa enemmän, mutta samaan aikaan työkyvyttömyyseläke- ja sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet, Nivalainen summaa eläkeuudistuksen taloudellisia vaikutuksia.

Tutkimusjulkaisu: Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin