Suomessa eläkeaikeiden myöhentymistä voi selittää kansalaisten tietämys eläkeuudistuksesta, sillä vuoden 2017 uudistuksesta järjestettiin laaja informaatiokampanja. Tutkimuksen aineistona käytetyssä työolotutkimuksessa vuonna 2018 yli 80 prosenttia 50–62-vuotiaista vastaajista tiesi oman vanhuuseläkeikänsä.

Eläkeuudistuksesta tiedotettiin esimerkiksi Eläkeuudistus.fi-nettisivun, televisiossa esitettyjen tietoiskujen ja henkilökohtaisten kirjeiden välityksellä. Myös media käsitteli kattavasti uudistusta ja eläkeiän asteittaista nousua.

Viestintä alkoi heti, kun uudistuksesta sovittiin vuonna 2014, ja jatkui vahvana myös uudistuksen voimaantulon aikoihin vuosina 2016–2017.

– Näyttää siltä, että suomalaiset ovat hyvin perillä etenkin alimman vanhuuseläkeiän noususta ja osaavat suunnitella eläkkeelle siirtymistään oikean tiedon pohjalta, arvioi ekonomisti Satu Nivalainen tuoreessa tutkimusartikkelissaan.

Aiottu eläkeikä nousi lähes kaksi vuotta kymmenessä vuodessa

Suomessa vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja 7 kuukauden iässä, kun vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja 8 kuukautta. Suomessa aiottu eläkeikä ennakoi melko tarkasti todellista eläkkeellesiirtymisikää.

Monissa muissa maissa, joissa eläkeuudistuksia on tehty, aiottu eläkeikä on muuttunut vain vähän tai ei lainkaan.

– Eri maissa voitaisiin lisätä kansalaisten tietämystä eläkeuudistuksesta jakamalla helposti ymmärrettävää tietoa eri kanavissa sekä tarjoamalla medialle tietopaketteja ja koulutusta, kuten Suomessa tehtiin, Nivalainen pohtii.

Tutkimusartikkeli:

Retirement Intentions and Increase in Statutory Retirement Age: 2017 Pension Reform and Intended Retirement Age in Finland on julkaistu (Journal of Aging and Social Policy)

Lisää aiheesta:

Etk.fi-uutinen: Palkansaajien eläkeaikeet myöhentyneet selvästi – joka toinen haluaa eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana