Ajankohtaislistaus
10.9.2020

Vuoden 2019 loppuun mennessä 930 000 suomalaista oli ansainnut itselleen työeläkeoikeutta lastenhoidosta. Luvut käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen ennakkotiedoista.

Viime vuoden loppuun mennessä eläkettä lastenhoidosta oli ansainnut 535 000 naista ja 394 000 miestä. Lastenhoidosta kertyy vanhemmalle eläkettä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan ja kotihoidontuen ajalta.

– Miljoonan rajapyykki ohitetaan tänä vuonna, ennustaa ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Vaikka luku on suuri, vuosittain lastenhoidosta eläkettä ansainneiden suomalaisten lukumäärä on ollut jo pitkään laskutrendissä. Koska moni perheellinen saa vuoden aikana lastenhoidosta useita eri etuuksia, esimerkiksi ensin äitiys- tai isyyspäivärahaa ja sitten vanhempainrahaa tai kotihoidontukea, muutoksen havaitsee parhaiten perhe-etuuksia saaneiden lukumäärästä vuosittain.

– Trendi on hyvin selvä. Kun lapsia syntyy vähemmän, perhe-etuuksia myönnetään vähemmän. Tämä kehitys on korostunut vuoden 2015 jälkeen.

Vuosina 2010-2015 lapsenhoitoetuuksia maksettiin vuosittain noin 220 000 henkilölle. Sen jälkeen henkilömäärä on laskenut tasaisesti niin, että viime vuonna (2019) etuuksia sai 186 000 henkilöä. Pudotus on yli 30 000 henkilöä (15 prosenttia).

Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia. Viime vuonna syntyi vain 45 600 lasta.

– Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, Kannisto sanoo.

Kanniston mukaan työikäisen väestön pakkautuessa yhä vahvemmin kasvukeskuksiin, yhä suurempi osa lastenhoitoetuuksista maksetaan niissä. Nykyisin merkittävä osa lastenhoitoetuuksia saaneista asuu Uudenmaan alueella.

– Vaikka Helsingissä syntyvyys on historiallisen alhainen ja Uudenmaan kokonaishedelmällisyysluku on Suomen heikoimpia, viime vuonna Uudellamaalla lastenhoidosta ansaitsi eläkettä enemmän henkilöitä kuin Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yhteensä.

Eläkkeen kertymisen perusteena vanhemman vuositulot

Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-ajalta eläkkeen kertymisen perusteena ovat ansiotulot tai yrittäjän työtulot. Kotihoidontuen ajalta eläkettä kertyy kiinteän euromäärän perusteella. Kotihoidontuella eläke kertyy ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.

– Esimerkiksi vuonna 1985 syntynyt henkilö, joka saisi tänä vuonna lapsen ja joka olisi ennen perhevapaitaan tienannut ansiotyössä bruttona 3 000 euroa kuukaudessa, ja joka saisi 10 kuukautta äitiys- ja vanhempainrahaa ja 14 kuukautta kotihoidontukea, ansaitsi koko perhevapaansa ajalta työeläkettä 48 euroa. Eläkettä ansaitsisi vastaavalta ajalta työelämässä 80 euroa, kehityspäällikkö Jari Kannisto laskee.

Jos vanhemmalla ei ole ollut tuloja ennen lapsen saamista, lastenhoidosta ansaitsee eläkettä peruspäivärahan mukaan ikään kuin vanhempi saisi palkkaa 757,14 euroa kuukaudessa.

Laskuri kertoo lastenhoidon vaikutuksen eläkkeeseen

Eläketurvakeskuksen laskuri laskee lastenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.

Laske lastenhoidon vaikutus eläkkeeseen Työeläke.fi-palvelussa.

Lastenhoidosta on kertynyt eläkettä nykysäännöin vuodesta 2005 alkaen.

Kuva: Magi Viljanen

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.