Ajankohtaislistaus
8.4.2020

Mielenterveyden syyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kääntyivät selvään nousuun vuonna 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi nousuun vuonna 2018, kymmenen vuotta jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä, hieman enemmän kuin vuonna 2018.

Kasvua on tapahtunut erityisesti mielenterveyssyistä myönnetyissä eläkkeissä, joiden määrä kääntyi selvään nousuun jo vuonna 2016. Viime vuonna mielenterveysperustein myönnetyt eläkkeet (33 %) nousivat ensimmäistä kertaa ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien (31 %) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi.

– Tätä voidaan pitää historiallisena muutoksena. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.

Kaksi kolmasosaa masennussyistä siirtyneistä naisia

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän (54 %) kuin miehiä. Ero korostuu, kun tarkastellaan mielenterveyssyistä siirtyneitä. Heistä naisia oli kolme viidestä.

Suurin yksittäinen mielenterveyssyy eläkkeelle siirtymiseen on ollut jo pitkään masennus. Viime vuonna masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 862 henkilöä, kolmannes enemmän kuin vuonna 2015.

Viime vuosina alle 35-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet huomattavasti. Pitkään tämä oli yleisintä 45–59-vuotiailla naisilla.

Masennus ylipäänsä näyttäisi olevan naisten sairaus: kaksi kolmesta vuonna 2019 masennuksen perusteella eläkkeelle siirtyneestä oli naisia. Heidän keski-ikänsä oli 47 vuotta.

– Lähes kaikissa ikäryhmissä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden naisten määrä oli kaksinkertainen miehiin verrattuna, kertoo Palotie-Heino.

Työkyvyttömyyseläkeläisiä yhteensä 134 000

Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2019 lopussa 134 000 henkilöä, lähes 5 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on laskenut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia.

Yleisin syy olla työkyvyttömyyseläkkeellä on mielenterveysperusteinen (43 %). Seuraavaksi tulevat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (25 %).

Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa.

– Pääosa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Iäkkäillä työntekijöillä puolestaan korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, selventää Palotie-Heino.

Suomen työeläkkeensaajat (Julkari)

Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, puh. 029 411 2139, heidi.nyman(at)etk.fi

Kuva: Katri Lehtola

Tiedotetta korjattu 21.4.2020 klo 15.40:  Ensimmäisessä sitaatissa luki virheellisesti, että mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä olisi kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2016. Oikea prosenttiluku on 25 prosenttia.

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.