Päivän avasi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Hän totesi, että eläkeuudistusta pohditaan nyt poikkeuksellisen epävarmoina aikoina. Tarve uudistaa nousee väestönkehityksestä ja rahoitusvajeesta kuten edellisessäkin uudistuksessa, mutta uudistuksen mittaluokka on pienempi. Kautto nosti esiin, kuinka työeläkejärjestelmää on sopeutettu onnistuneesti 1990-luvulta alkaen.

– Nyt alkavan neljännen sopeutusaallon sisältöä emme vielä tunne. Uudistus on aina myös mahdollisuus – mahdollisuus kehittää, luoda toivoa ja vahvistaa luottamusta, Kautto sanoi.

Yhteisessä avausosiossa kuultiin myös sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saarta Tampereen yliopistosta. Saari pohti hyvinvointivaltion tulevaisuutta – sen pysyviä ja muuttuvia elementtejä. Hän sanoi Suomen olleen parhaimmillaan 2010-luvulla miltei kaikilla indekseillä mitattuna ja valoi luottamusta tulevaan.

– Hyvinvointivaltion lopusta ei keskustella ensimmäistä kertaa. Jos koko ajan mollaamme esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja, unohdamme myönteiset puolet, hän totesi.

Saari summasi, että hyvinvointivaltio on toiminnallisesti kestävä rakenne, joka on murrosten myötä toistuvasti uudistunut.

Tasapainoa syntyvyyden ja maahanmuuton kasvusta

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki esitti väestöseminaarissa vaihtoehtoisia näkymiä työeläkemaksun kehityksestä.

Maksu on mahdollista pitää nykyisellään 24,4 prosentissa 2040-luvulle asti. Mutta matala syntyvyys kasvattaa menoja vuoden 2050 jälkeen. Pitkällä aikavälillä maksua on korotettava, jollei mitään tehdä.

Tukevampaa tasapainoa työeläkkeiden pitkän tähtäimen rahoitukseen voidaan saada kasvattamalla syntyvyyttä ja lisäämällä maahanmuuttoa.

Johtava tutkija Venla Berg Väestöliitosta avasi puolestaan Suomalaisten vauvatoiveita ja niiden puutetta.

– Joka viides toivottu lapsi jää syntymättä. Suomalaisten lapsilukuihanne on kaksi, mutta suomalaiset saavat 1,32 lasta naista kohden, Berg kertoi.

Tutkittuja syitä lapsettomuuden taustalla on monia, mm. sopivan kumppanin puute sekä huoli, että joutuisi luopumaan nykyisestä elämäntyylistään. Osa herää vauvatoiveisiin liian myöhään. Myös vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt.

Berg peräänkuulutti yhteiskunnassa positiivisempia esimerkkejä lapsiperhearjesta sekä viestiä, että lapset ovat tervetulleita.

Erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta purki auki maahanmuuton faktoja ja harhoja.

Saukkosen mielestä maahanmuuttoa on viime vuosina leimannut liian mekanistinen tarkastelu. Tietoa siitä, miten globaali maahanmuuttoliike oikeasti toimii, on paljon, mutta sitä hyödynnetään liian vähän.

– Maahanmuutto ei ole ratkaisu, mutta oikein toimittuna siitä voi syntyä paljon ratkaisua niihin haasteisiin, joita suomalaisella yhteiskunnalla on edessä, Saukkonen sanoi.

Realismia sijoitusodotuksiin

Työeläkepäivän sijoitusseminaarissa tiirailtiin tuottojen tulevaisuuteen. Voisiko osakkeiden osuuden kasvattaminen eläkesalkussa parantaa sijoitustuottoja, ja sen mukana lieventää eläkemaksujen korotuspainetta? Amerikkalaisen hedgerahasto AQR Capital Managementin Antti Ilmanen suhtautui odotuksiin varauksella.

– Tuotto-odotus toki kasvaa, mutta niin kasvavat myös riskit. Historian perusteella osakkeet voivat menettää puolet arvostaan ainakin kerran 30–40 vuoden aikana, arvioi Ilmanen.

Eläkesijoitusten osakeriskin nostamisen vastapainona olisi Ilmasen mukaan suotavaa sopia, miten toimitaan, jos ja kun suuret riskit toteutuvat.

Osakkeiden tuottonäkymät eivät nyt lupaile suuria. Ilmasen mukaan esimerkiksi yhdysvaltaisten osakkeiden tuottonäkymät ovat tällä hetkellä vaisummat kuin mihin olemme viime vuosikymmeninä tottuneet.

Myös seminaarin toinen puhuja, työeläkeyhtiö Varman johtaja Markus Aho suhtautui osakesijoitusten merkittävään kasvattamiseen varauksella.

– Osakkeista todennäköisesti irtoaa yhä paras tuotto, kun sijoitukset tehdään usean vuosikymmenen ajaksi. Osakkeiden osuuden kasvattaminen sijoitussalkussa maltillisella 10 prosenttiyksiköllä vaikuttaisi järkevältä, mutta suurempi lisäys ei.

Ideoita parhaasta mahdollisesta eläkejärjestelmästä

Yhteisessä päätösosiossa taiottiin tulevaisuuden eläkejärjestelmää panelistien voimin. Avainteemaksi muodostui sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Näkemyksiä keskusteluun nousi laajalti.

Työeläkepäivä järjestettiin lähitapahtumana. Päivän tunnelmiin palataan seuraavassa Työeläke-lehdessä, joka ilmestyy maanantaina 11.12.2023.